Pääkirjoitukset

 

Pst, onks tietoo…

 

mistä sitä saa? Lappilaista kirjaa nimittäin. Sitä on kuin marjaa hyvänä hillakesänä, mutta yhtä vaikean taipaleen takana.

Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto keräsi Lapillinen-lehteä varten viime vuonna ilmestyneet lappilaisten kirjoittajien kaunokirjalliset teokset. Niitä löytyi toista sataa, ja varmaan joku jäi joukosta puuttumaankin.

Valikoimassa on romaaneja, kertomuksia, novelleja, näytelmiä, runoja, lasten- ja nuortenkirjoja. On erätarinoita, dekkareita, science fictionia, historiallisia romaaneja ja elämäkertoja. On elämänkatsomuksellista ja yhteiskunnallista pohdintaa. On suomen-, saamen-, ruotsin- ja meänkielistä luettavaa. On oma- ja palvelukustanteita ja valtakunnallisten kustantajien maailmaan saattamia, mutta hyvin monen kirjan kätilö on lappilainen kustantaja. Voidaan hyvällä syyllä puhua lappilaisesta kirjasta. Jokaiselle löytyy jotakin. Ahkera lukija voi ahmaista vuoden ajan vaikka kaksi teosta viikossa, jos vain tietää, mistä tätä hengenruokaa saa. Kirjakaupoissa runsauden pula ei nimittäin näy.

Kun kolusin joulun seutuvilla läpi kaksi, samaan hallitsevaan ketjuun kuuluvaa kirjakauppaa löytääkseni vähemmän tunnettujen lappilaisten tekijöiden töitä, tuntui kuin etsisin kiellettyä kirjallisuutta. Myyjän kanssa sukeutuneessa antoisassa keskustelussa kävi ilmi, että muitakin ”kielletyn kirjallisuuden” etsijöitä on. Hieno uutinen oli, että turistit kysyvät paikallista kirjallisuutta aivan samoin, kuin he kysyvät paikkakunnan käsitöitä tai ruokia.

Mikä siis mättää? Miksi kirjakaupasta ei löydy kirjoja? Lyhyesti sanottuna: kirjojen myyminen kirjakaupan kautta on kustantajalle liian kallista. Varsinkin pienet kirjantuottajat ovat noidankehässä: kirjaa ei oteta myyntiin, ellei sille ole jo etukäteen tiedossa riittävästi ostajia ja ostajia ei tietenkään ole, jos kirjaa ei oteta myyntiin.

On realistista muistaa, että lappilainen kirja ei ole erityisen kaltoin kohdeltu, vaan kuuluu kirjojen suureen enemmistöön. Paraatipaikat kaupassa on varattu harvoille. On myös hyvä muistaa, että myyntiluvut yksin eivät takaa kirjan merkitystä.

Kirjoja voi toki ostaa verkkokaupoista, julkistamistilaisuuksista ja muista tapahtumista. Jos kuitenkin haluaa hankkia luettavansa niin kuin moni kirjan ystävä haluaa: pyöritellä kirjaa käsissään, katsella ulkoasua, lukea pätkän tekstiä, verrata sitä esittelytekstiin, varmistua, että kirja sopii itselle tai lahjaksi sille, jolle se on tarkoitettu, on fyysinen kirjakauppa sittenkin mukavin paikka tehdä ostos. Tai jos hankkii kirjansa niin kuin satunnainen ostaja sen tekee: kuljeskelee lauantaipäivänä kaupungilla, astuu kauppaan sisään ja huomaa tuntemattoman mutta kiinnostavan kirjan, on kirjakauppa jälleen paras paikka tehdä ostos.

Lapin Kirjallisuusseura on tehnyt paljon hyvää työtä kirjoittajien kouluttamiseksi ja rohkaisemiseksi ja lappilaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseksi. Maakunnan lehdistökin on aktivoitunut alueensa kirjallisuuden esittelyssä. Mitä voitaisiin tehdä, jotta lappilaisia kirjoja löytyisi myös kirjakaupoista?

 

Anna Kyrö

 

 

 

Tunnelmasta toiseen

 

Vuoden vaihtuessa on tapana toivottaa ”hyvää uutta vuotta”. Näin ehkä siksi, että ymmärrämme kaiken inhimillisen toiminnan liittyvän tavalla tai toisella vuodentuloon.

Vuoden vaihtuminen merkitsee aina uutta alkua. Toivotus on paikallaan sillä vuosi ei aina välttämättä vaihdu parempaan, vaikka niin toivoimme. Sadan vuoden takainen historia muistuttaa, että optimismintäyteistä itsenäistymisvuotta voi seurata sisällissota.

 

Suomi 100 jäi historiaan

Komeasta päätöksestään huolimatta Suomi 100 -vuosi ehti uuvuuttaa jo innokaimpiakin juhlijoita. Kunnialla juhlavuosi kuitenkin vietiin loppuun. Juhlavuoden aikana moni toteutti jonkin merkittävän teon. Lapin Kirjallisuusseuran toiminnassa Lapin satumaa-kirjoituskilpailu ja sen annista toimitettu Lapin satumaa-satukirja lukeutuvat niihin.

Kirjan ensipainos ei tule kaupalliseen levitykseen, mutta SKR:n Lapin rahasto ja Lapin Kirjallisuusseura varmistavat, että teos tulee kaikkien maakunnan kirjastojen kautta jokaisen saataville. Arvokkaan painoksen jakelusta päätetään vielä erikseen järjestäjien toimesta. Kaikki kilpailuun lähetettyä 159 satukäsikirjoitusta arkistoidaan Lapin maakuntakirjastoon.

 

Toimintavuosi 2018

Lapin Kirjallisuusseuran vahvistettu toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle on pääpiirteissään tuttu eli kevään ja syksyn Lapillisen, Sodankylän kirjoittajakurssin ja Tekijöiden päivän jaksottama kokonaisuus.

Ohjelmarunkoon liitetään jäsenistön omaa monimuotoista tekemistä tukevaa toimintaa. Viime kaudella sellaista edustivat esimerkiksi runotapahtumat eri puolilla maakuntaa, kirjallisuustapahtumat kirjastoissa ja aktiivisten kirjoittajaryhmien toiminnan tukeminen.

Myös yksin omien tekstiensä kanssa puurtavia tekijöitä pyritään tukemaan laadukkaan arviointipalvelumme kautta. Suorin tie konsultoivien asiantuntijoittemme yhteystietoihin löytyy web-sivuiltamme (http://www.lapinkirjallisuusseura.fi/index.php/arviointipalvelu), mutta ne julkaistaan totutusti myös jokaisessa Lapillisessa.

Lapillinen tulee kevään numerossaan käsittelemään satukirjoituskilpailun satoa. Kevään Lapillisessa saamme luettavaksemme valikoiman kirjoituskilpailun julkaisemattomasta aineistosta. Syksyn kaksoisnumeron teema johdattaa sitten vuoden 1918 tapahtumiin.

Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille lukijoillemme!

 

Erkki Kaila
Lapin Kirjallisuusseura