Suuri Suomen ystävä Pohjoiskalotilta
Ragnar Lassinantti (1915 – 1985)

 

Olen vuodesta 1996 osallistunut Pohjoiskalottikonferenseihin ja aina on joku puhuja viitannut Ragnar Lassinantin sanomisiin ja tekemisiin. Ja yleisö on nauranut. Kuka oli suuri Suomen ja suomen kielen ystävä Ragnar Lassinantti Pohjoiskalotilta? Vastauksen sain luettuani teoksen Ragnar Lassinantti i tal och skrift – ett urval.

Ragnar Lassinantti syntyi väylän, Tornionjoen, varrella Norrbottenin läänissä Neistenkankaalla 20.9.1915. Äiti oli Suomesta ja isä Ruotsin Tornionlaaksosta. Koti oli kaksikielinen. Äidiltä tuli kiinnostus kirjallisuuteen ja suomen kieleen, isältä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ragnar kasvoi kuten moni muukin tuohon aikaan pienviljelijäperheessä, toimeentulo oli niukkaa.

Kansakoulun hän suoritti erittäin hyvin arvosanoin. Ainoastaan kotiseutu- ja ympäristöopista tuli hylätty arvosana. Miten se on ymmärrettävissä? Ragnar itse on sanonut, että koulussa ei opetettu mitään hänen kaksikielisestä kotiseudustaan, ei Laestadiuksesta, ei tavallisten ihmisten arjesta eikä paikallisesta historiasta. Näin oli myös Suomen puolella. Oppikirjat olivat etelän ihmisten kirjoittamia ja pääkaupunkikeskeisiä. Ragnar oli kuitenkin lahjakas. Sekä opettaja että pappi toivoivat Ragnarin jatkavan opiskeluaan joko keskikoulussa tai seminaarissa Haaparannalla. Mutta kotitila tarvitsi työntekijän, rahaa ei ollut.

Työura alkoi jo 12-vuotiaana. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli uitossa ja metsätöissä. Lahjakkaan nuoren miehen halu opiskella vei voiton. Kolmivuotinen aliupseeripalvelus Bodenissa antoi hyvän pohjan poliisikoulutukseen Tukholmassa. Sieltä hän palasi Ruotsin Pelloon, perusti perheen ja aloitti poliittisen uransa liittymällä Ruotsin sosialidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hän oli valtiopäiväedustajana vuosina 1956 – 1966 ja Norrbottenin maaherrana vuosina 1966 - 1982. Hänestä tuli kolmen yliopiston kunniatohtori: Oulun ja Uumajan yliopistojen sekä Luulajan teknillisen korkeakoulun. Hän oli aktiivisesti mukana Föreningen Nordenin toiminnassa ja Pohjoiskalottikonferensien käynnistämisessä. Suuri suomen kielen ystävä Ragnar Lassinantti kuoli 31.3.1985.

Kalotin kummisetä

Kaksi eri tapahtumaa nuoren Ragnar Lassinantin elämässä johtivat siihen, että hänestä tuli Pohjoiskalottiyhteistyön innokas kannattaja. Hän näki rajan mahdollisuudet eikä vain ongelmat. Ensimmäinen oli syntymä. Lähin kätilö oli Tornionjoen toisella puolella Suomessa ihan Neistenkankaata vastapäätä. Mutta koska valtakunnan rajaa ei saanut ylittää mistä vain, ehti Ragnar syntyä torpparivaimon avustamana.

Kymmenisen vuotta myöhemmin hänestä tuli suuri kirjallisuuden ystävä. Perheen äiti, joka osasi vain suomen kieltä, oli innokas lukija. Suomenkielistä kirjallisuutta ei saanut olla ruotsalaisissa kirjastoissa. Suomen Pellosta sai kuitenkin lainata ja näin Ragnar tutustui suomen kirjallisuuteen ja suomen kieleen. Hänen omien sanojensa mukaan Väinö Kataja ja Samuli Paulaharju olivat ne suomalaiset kirjailijat, jotka merkitsivät eniten hänen tornionlaaksolaisen identiteetin luomisessa.

Kritiikkiäkin tuli. Pohjoismainen yhteistyö erityisesti ruotsinkielisessä Tornionlaaksossa ärsytti osaa sen väestöä. Suomen kieli ei ole eikä ollut kovin arvostetussa asemassa. Itse hän oli ylpeä kaksikielisyydestään.

Vuonna 1984 sai Lapin korkeakoulu häneltä lahjoituksena 4000 nidettä 1700 ja 1800-lukujen aineistoa. Kiitollisuudenvelka tuli maksettua.

Ragnarin Raatio

Vuonna 1957 valtiopäiväedustajana ollessaan hän aloitti Ruotsin radion tunnin mittaiset kerran viikossa lähetetyt suomenkieliset ohjelmat nimeltään Pohjoiskalotti. Se oli rohkea teko tuohon aikaan. Suomen kieli oli kielletty kouluissa ja kirjastoissa. Radiolähetysten ansiosta Ragnar tuli tunnetuksi koko Pohjoiskalotilla varsinkin tavallisten ihmisten parissa. Hänen tuntemuksensa ja mielenkiintoiset henkilöhaastattelunsa olivat Suomen puolella hyvin suosittuja. Lapissa annettiin hänelle arvonimi ”meidän maaherra”. Lapin läänin omat maaherrat eivät ole saaneet tuota arvonimeä.

Ragnar Lassinantin juhlavuoden tapahtumia ja hänen tekemiään radio-ohjelmia (800 kpl) löytyy www.lassinantti.se –sivustolta. Juhlavuosi jatkuu seuraavin seminaarein ja näihin aion osallistua: Lassinantin Laestadius-perintö, Ruotsin ja Suomen Pello, 7.7.2015, Ragnarin henki tänään -seminaari, Tornio, 6.11.2015 ja Ragnarin juhlavuoden päättäjäiset, Haaparanta, 5.12.2015.

 

Raili Ilola