Hyvä lukijani

 

Kun hakeuduin kesäkuun alussa 2009 ensimmäisen kerran Lapin Kirjallisuusseuran kirjoittajakurssille Sodankylään, en voinut arvata, miten ratkaisevasti kirjoittamisharrastukseni tulisi muuttamaan elämääni. Tapahtuman aikana ja kaltaisteni seurassa löysin harrastukselleni innostavan yhteisön sekä itsestäni uudella tavalla ulospäin suuntautuvan persoonan, jolle kaunokirjallinen maailma avautui ennen kokemattomina mahdollisuuksina. 

Vuosikymmen sitten alalla, jolla työskentelin, oli tuotantovauhti ajoittain henkeä salpaavaa ja muutosten tahti tiukka. Kun koin, että minulla on enää vain vähän annettavaa tietotekniikan ammattitehtävissä, aloin tietoisesti hakeutua ulos monikertaisten organisaatiouudistusten kierteestä. Kirjallisuuden selvästi hitaammat prosessit vetivät puoleensa ja saivat minut vaihtamaan vähitellen elämäntapaani. Lapin Kirjallisuusseurasta löysin vastaanottavan verkoston, joka kanavoi luovuuttani uuteen kuosiin pysyvästi.

Kun seitsemän vuotta myöhemmin marraskuisessa syyskokouksessaan Lapin Kirjallisuusseura valitsi minut puheenjohtajakseen, en itse perhesyistä ollut paikalla. Olin toki jo jonkin verran ennakkoon keskustellut asiasta keskeisten henkilöiden kanssa, mutta silti valituksi tuleminen yllätti minut. Asettuminen ehdolle hyvin toimivan kulttuuriyhdistyksen johtavaan rooliin ja vastuullisen tehtävän vastaanottaminen arveluttivat. Menestyisinkö tehtävässä kaikkien parhaaksi? Osaisinko palvella oikealla tavalla asiantuntevaa ja aktiivista jäsenkuntaamme, kuten edeltäjäni olivat tehneet?

Alkava kausi ei voisi olla mielenkiintoisempi. Lapin Kirjallisuusseura astuu Suomen itsenäisyyden toiselle vuosisadalle vakiintuneella toimintamallilla. Yhdistyksen toimintasuunnitelmassa toistuvat menestysteemat: kirjoittajakurssi kesän alussa Sodankylässä, tekijöidenpäivä syksyllä Torniossa ja oma lehti Lapillinen. Ne antavat erinomaiset välineet osallistua kulttuurivuoden rientoihin. Niiden kautta yhdistys on tavoittanut vuosi vuodelta paremmin aktiivisen jäsenkuntansa. 

Seura on myös onnistuneesti verkottunut sosiaaliseen mediaan. Käyttöönottamamme yhteisöpalvelut ja viestintäsovellukset, esimerkiksi Facebook ja sähköinen jäsenkirje, tarjoavat toimivan alustan niin jäsenistön kuin hallituksen tosiaikaiselle tiedonvaihdolle. Niiden tuella seura kykenee tarjoamaan uusia mielenkiintoisia sisältöjä ja toimintamahdollisuuksia kaikille jäsenilleen sekä viestimään toiminnastaan sitä seuraaville tahoille.

Mutta niin kuin aina muutosten aikana on myös nyt lähdettävä uudistusten tielle. Rahoittajat suosivat kokeilevaa ja uutta luovaa toimintaa. Tuen saamiseen kirjallisuusseuralle ei riitä varmatoimintaisen vuosirutiinin esittely. On myös pystyttävä haastamaan itsensä, havaittava uudet toimintamahdollisuudet ja tavoiteltava edistyksen nimissä muutosta aiempaan.  

Näissä mietteissä valmistaudun käynnistämään Lapin Kirjallisuusseuran osalta Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Sen kuluessa tulemme pitämään suomalaisen kaunokirjallisuuden lippua korkealla. Juhlimme omissa piireissämme ja julkisestikin Suomen satavuotista itsenäisyyttä alueemme väestön kaikilla kielillä ja murteilla. 

 

Hyvää uutta vuotta Lapin Kirjallisuusseuran jäsenille sekä kaikille ystävillemme.

 

Erkki Kaila

 

Kirjoittaja, Lapin Kirjallisuusseuran hallituksen puheenjohtaja, rovaniemeläinen Erkki Kaila on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti. Hän on julkaissut runokirjan, lukuisia artikkeleita, runoja ja lyhyitä tarinoita pohjoisen kulttuurilehdissä, tiedeyhteisösarjoissa ja sanomalehdissä. Kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa kuvataiteita. Erkkiin voi tutustua lähemmin Kirjasammon esittelyssä tai ottamalla suoraan yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..