Kesäaamu. Herään rantamökissä ennen muita.

Päivä levällään kuin juurekset toripöydällä

enkä pysty tarttumaan siihen. Seison lähellä

vedenrajaa, muutun tuntoelimeksi.

Ensi aalto hipaisee hietikon reunaa.

Kesäyö naurupeilissä hiukset hajallaan,

varpaitten ulottuvissa.

Telkän kotkotus

kaukana ulapalla.

 

Sinikka Lappeteläinen