Mummin viimeiset hillat

 

Mummi,

et koskaan leikannut hiuksiasi,

maahan ylsivät

Silti mahtuivat pieneen nutturaan

 

Hoidit karjan, maidon, aljoporot,

kynit linnut, paistoit rieskat

Kun pärekatto kastui

 

Mummi,

olet vuodeosastolla, jo vuosia

Tulen hillasuolta, käyn luonasi,

et tunne, et näe

 

Tuon Sinulle hilloja,

parhaita korpimarjoja

”Ei Miina enää syö”,

sanovat

 

Mummi,

haistat hillat,

nouset, hamuat rasian

Lusikoit silmät ummessa

 

Ehkä muistat,

kun heinänteon aikaan,

Kivihaarasta kerättiin talven marjat

Säilöttiin hetteen viileyteen

 

Hymyilet

 

Ari Mikkilä