Laulu kanervalle

  

Minä kuolen pieneksi puroksi
kuolen yökönlehdeksi joen penkalla.
Tämä on varmaa: minä kuolen.
Kuolen hyönteisten ääniksi
kuolen sadekuuroksi
pieneksi taimeneksi,
joka kasvaa siinä purossa, joksi minä kuolen.
En tuntenut sielua enkä Jumalaa,
ehkäpä kuolin sen Jumalan syliin, johon en uskonut.
On hyvä kuolla kanervaksi
taivaalla ajelehtivaksi pilveksi,
sellaiseksi on hyvä kuolla.
Tänään minä elän ja olen kiitollinen kaikesta.

 

 

Mikko Heikkinen

 

Runo sisältyy merilappilaisen Kirjoittajaryhmä Rinki ry:n 20. antologiaan Jälkiä. Toim. Saara Heikkinen, Toini Marjamaa ja Anita Myllykoski. Kansi ja kuvat Terhi Suomela. Antologia julkistetaan Kemin kaupunginkirjastossa 25.10.2018 osana Ringin 45-vuotisjuhlaa. 26 kirjoittajaa on käsitellyt jäljet-teemaa monitulkintaisena ja erilaisin näkökulmin.