Tervetuloa Lapin Kirjallisuusseuran sivustolle!

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran jäseneksi voi liittyä hallitukselle osoitetulla hakemuksella osoitteessa: c/o Erkki Kaila, Kiveliötie 2 B, 96500 Rovaniemi, sähköposti: lapinkirjallisuusseura@gmail.com tai täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen

Verkkosivujen ja jäsenlehti Lapillisen lisäksi lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia voit seurata Twitterissä.

Kirjallisuusseura on myös Facebookissa. 

Lue lisää seuran toiminnasta

  

 

DRAMAATTISIA TILANTEITA

 

 

Aluksi ajankohtainen tiedote

Viime lauantaina pidetyn vuosikokouksen jälkeen seuran uuden puheenjohtajan nimeäminen on edelleen tekemättä. Siitä huolimatta suhtaudun tulevaan toimintavuoteemme luottavaisin mielin. Tulkitsen yhdistyslakia niin, että tällaisessa tilanteessa edellinen puheenjohtaja jatkaa luottamustehtävässään kunnes uusi on asianmukaisesti nimetty.

Vaikka uusia puheenjohtajaehdokkaita vielä etsitäänkin, yhdistyksellä on jo vuodenvaihteen jälkeen hyvässä hengessä valittu toimiva hallitus, joka pitää toiminnan ohjauksen lain määrämässä järjestyksessä.

Seuran hallitus kokoontuu lähipäivinä ja ilmoittaa ylimääräisestä ennen joulua pidettävästä yhdistyksen kokouksesta, jossa akuutti puheenjohtajakysymys ratkaistaan.

 

Mitä jokaisen tulee tietää draaman kirjoittamisesta

Ilmoittauduin viimesyksynä uudelleen läsnäolevaksi opiskelijaksi Lapin Yliopistoon. Tavoitteenani on saattaa loppuun aikanaan keskenjääneet opintoni. Kyse on päätoimisesta opiskelusta seuraavan neljän vuoden aikana.

Omia tulevaisuuden vaihtoehtoja pohtiessa puntaroin, mikä on ollut merkityksellisintä antia, mitä Lapin Kirjallisuusseuralta olen saanut.

Monen hyvän teeman joukosta seuloutui sumea käsite "Draaman sisälukutaito". Kymmenkunta vuotta sitten sitä iskettiin tajuntaani Sodankylän kirjoittajakurssilla, kun mistään tietämättömänä noviisina opettelin näytelmäkirjoittamisen alkeita. Koulun lukkarina meitä kurmuutti Juha Hurme.

Näytelmäkirjallisuus on proosan ja lyriikan rinnalla oma kirjallisuuden lajinsa. Draamaa on esitetty rituaalisesti jo ennen kirjoitustaidon keksimistä. Antiikin ajoista lähtien meille on säilynyt näytelmätekstejä.

Platonin tapa kirjata filosofian oppeja oli tehdä niistä näytelmiä. Niinpä tarinat filosofi Sokrateesta on kirjoitettu dialogeiksi (ks. Pidot, Valtio). Näyttelemisellä oli siis myös opettamisen tarkoitus.

Näytelmätekstin omintakeinen, proosasta selkeästi poikkeava muoto johtuu sen käyttötarkoituksesta. Näytelmä kirjoitetaan "näyttämölle" eli sille ihmisten ja rakenteiden kokonaisuudelle, joka lopulta näytelmäesityksenä nähdään. Tekstin tulee tukea paitsi näytelmän esitystä, ennen kaikkea sen valmistamista. Teksti voidaan julkaista omana teoksenaan. Kirjastoissa näytelmille on oma hyllyluokkansa.

Draama on sisällöltään yleensä poeettisempaa kuin proosa. Nähtyä näytelmää tulkitaan monin tavoin. Lopputulos esityksestä syntyy näytelmän nähneen katsojan mielessä. Tulkintoja on aina yhtä monta, kuin näytelmän nähneitä henkilöitä. - Juha Hurmeen sanoin: "Jokaiselta teatterisalin tuolilta nähdään eri näytelmä".

Näytelmä esitetään yleisön eteen lavastetuissa, mutta muutoin vaihtuvissa rakenteissa. Muuttuvat olosuhteet tulee huomioida tekstiä tehtäessä. Viimekädessä ohjaaja ja dramaturgit ratkaisevat, miten näyttämötoteutus kulloistakin esitystä varten toteutetaan.

Näytelmäteksti kirjoitetaan preesensissä esitettävään muotoon. Se poikkeaa elokuvaa ja televisiota varten kirjoitettavista käsikirjoituksista pitemmän pysyvyytensä vuoksi. Ohjaajalle kirjoitettu näytelmä on kuin kuoroteoksen partituuri kuoronjohtajalle.

Näytelmätekstiä ei juuri koskaan lueta näyttämöltä esityksen yhteydessä, vaan sen tulee ensisijaisesti toimia "plarina" näytelmää harjoiteltaessa. Näytelmän harjoitustilanteissa teksti taitetaan tarvittaessa näyttelijän takataskuun. Se viimekädessä määrää fontin koon, rivivälin ja sivun koon ja taittoasun.

Näytelmäteksti kirjoitetaan repliikeiksi ja parenteeseiksi. Repliikit puhutaan ääneen, puhetapaa ohjataan parenteesein, jos se ei asiayhteydestä muutoin käy ilmi. Parenteeseilla annetaan ohjeita myös näyttämöllä liikkumiseen ja lavastukseen.

Näytelmän aikamuoto on preesens. Niinpä kaikki tuleva ja jo tapahtunut samoin kuin kaikki mielensisäiset asiat pitää kertoa tavalla tai toisella yleisölle. Muuta keinoa ei ole. Proosatekstissä voidaan sanoa, että "hän istui ääneti ilmeettömänä mutta raivoissaan tuolilla". Mutta sen toteuttaminen näyttämölle voi olla haasteellista.

Repliikit kirjoitetaan näytelmän rooleille. Niiden esittely näytelmässä on aina oma teemansa, joka kokonaisuudessa tulee hallita, niin että katsoja voi muodostaa käsityksensä asiasta. Maneerinen tapa esitellä roolit (kuten monissa kotimaisissa 1940-1950 -luvun elokuvissa) voi olla myös tuhoisaa. "Väärin" ymmärretty rooli voi suistaa koko näytelmän tulkinnan pieleen.

Omaksumistani opeista tärkein on, että "näytelmässä on alku ja loppu ja siinä välissä tapahtuu jotakin". Sama rakenne toistuu kohtauksissa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Kohtauksessa on alkutilanne ja lopputilanne ja siinä välissä tapahtuu ehkä yllättäväkin käänne juonen kuljetuksessa. Miten ja missä hetkessä, ilmenee toimintana ja puheenvuoroina monologien tai dialogien muodossa. Kohtaus päättyy, kun tilanne on muuttunut kokonaan toiseksi ja uusi kohtaus alkaa.

Näillä muutamilla näytelmän kirjoittamisen keinoilla voi päästä alkuun, kun se tulee ajankohtaiseksi. Hyvään näytelmään pääsee sisälle pelkästään lukemalla niitä. Draaman lumo voi tempaista mukaansa myös kirjoittajansa. Uuden tarinan vienti kuvitteelliselle näyttämölle on parasta ajanvietettä näinä koronakaranteenien aikoina ja luulenpa, että näistä vuoden 2020 tapahtumarikkaista päivistä tulemme näkemään näytelmän jos toisenkin.

 

_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

 

Vaikka joulukuu on vasta alullaan, haluan jo nyt käyttää tämän tilaisuuden ja kiittää seuran jäseniä ja kaikkia nettipääkirjoituksen lukijoita kuluneesta vuodesta sekä toivottaa mukavaa joulun odotusta jouluineen ja menestystä tulevalle vuodelle 2021.


 

Erkki Kaila
puheenjohtaja Lapin Kirjallisuusseura

 

 

Lisätietoja