Tervetuloa Lapin Kirjallisuusseuran sivustolle!

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran jäseneksi voi liittyä hallitukselle osoitetulla hakemuksella osoitteessa: c/o Erkki Kaila, Kiveliötie 2 B, 96500 Rovaniemi, sähköposti: lapinkirjallisuusseura@gmail.com tai täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen

Verkkosivujen ja jäsenlehti Lapillisen lisäksi lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia voit seurata Twitterissä.

Kirjallisuusseura on myös Facebookissa. 

Lue lisää seuran toiminnasta

  

Kirjoita, anna tarinasi näkyä!

 


Lapin Kirjallisuusseuran strategiaryhmä teki viime vuonna tulevaisuustyötä ja teroitti paitsi kyniään myös olemassaolon tarkoitustaan. Pääkirjoituksen otsikko Kirjoita, anna tarinasi näkyä! on seuran missio. Se tarkoittaa elämäntehtävää, olemassaolon ydintä ja syvintä merkitystä. Mutta miten se näkyy käytännössä?

Tarina voi näkyä monella tasolla ja monella tapaa, ehkä vain omaksi iloksi kirjoittajalle itselleen. Laajemman yleisön se voi tavoittaa runona tai tarinana jäsenlehden sivuilla, open mic -esityksenä lavalla tai jopa kosketeltavana kirjana, äänikirjana, e-kirjana, näyttämösovituksena tai vaikka elokuvana.

Lapin Kirjallisuusseura rohkaisee jäseniään lukemaan, kirjoittamaan ja julkaisemaan. Seura tarjoaa yhdenvertaisuusperiaatteella arviointipalvelua, kirjoittajakoulutuksia ja kirjallisuustapahtumia.

- strategia: toiminta-ajatus


Seura järjestää jäsenilleen kirjoittajakoulutuksia ja tekee uusia kokeiluja


Kurssitoimintaa on pilotoitu viimeiden vuoden aikana. Uudet kokeilut ovat yksi seuran tärkeimmistä avaintoiminnoista. Kurssit ovatkin vetäneet mukavasti väkeä ja palaute on ollut todella hyvää!

Jos sinulla on ajatuksia tai aloitteita seuran kurssitoimintaan liittyen, vinkkaathan asiasta minulle tai jollekin muulle hallituksen jäsenelle. Mielellämme otamme vastaan uusia kurssi-ideoita ja ehdota toki itseäsi sen toteuttajaksi, jos sanataideohjaus on sinun juttusi!

Ensimmäinen seuran järjestämä pitkä kurssi Kirjoitetaan oma kirja - käsikirjoituskurssi käynnistettiin kokeilumielessä Rovaniemellä seitsemän osallistujan voimin. Kurssi on viimeistä tapaamista vailla, joka pidetäänkin etäyhteyksin vallitsevan tilanteen vuoksi.

Osallistujat antoivat rohkaisevaa palautetta (yleisarvosana kurssille asteikolla 1-5 huikeat 4,8 eli erinomainen).

 

Tässä otteita pilottiryhmän palautteista:

”On ollut ilo osallistua kurssille. Kurssi on antanut itseluottamusta kirjoittamiseen. Toisten tekstien läpikäynti on opettanut paljon. ”

”Selkeät teemat eri kerroille, asiantunteva opetus ja keskusteluille tilaa.”

”Kurssin aikana on syntynyt uutta tekstiä. Pienryhmässä uskaltaa hyvin kertoa mielipiteensä ja paljastaa tuoreen tekstinsä.”

”Teoriaa sopivasti, tehtävät selkeät, auttoivat omassa työssä.”

”Erinomaisen selkeä kurssi sisällöltään ja vetäjän tapa ohjata kurssia on ollut päämäärätietoinen. Kun kerran ollaan kurssilla, jossa tarkoitus on kirjoittaa kirja, niin kirjoitetaan kirja!”

 

Syksyllä on tulossa uudet Kirjoitetaan oma kirja -käsikirjoituskurssit sekä Rovaniemelle että Kemijärvelle. Ilmoittautuminen alkaa kunhan saamme tapaamisaikataulut varmistettua syksyn osalta tämän poikkeustilanteen hellittäessä. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan!

Toukokuun Tee oma kirja – näin julkaiset, myyt ja markkinoit oman kirjan -kurssi pidetään etäyhteyksin. Et tarvitse siihen mitään nörttitaitoja, pelkkä tietokone ja internet-yhteys riittää, joten ilmoittaudu rohkeasti mukaan seuran sivuilla LINKKI. Laskimme etätoteutuksen vuoksi hieman myös hintaa, joten nyt jos koskaan kannattaa osallistua!


Luoston kirjoittajakurssi jouduttiin perumaan Korona-viruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Onneksi luovan kirjoittamisen verkkokurssit ovat oivallinen vaihtoehto pitää kirjoitustaitoa yllä ja kehittää sitä omaan tahtiiin tai ohjaajan ohjauksessa.

Seuraa myös Revontuli-opiston viestintää ja kurssitarjontaa, myös siellä kehitetään paraikaa vaihtoehtoja peruuntuneen kurssin sijaan tehtäviksi verkkokursseiksi. Kaikkien ohjaajien osalta kursseja ei ehkä ole tulossa, mutta todennäköisesti muutamilta kyllä!

Monilla muillakin lappilaisilla toimijoilla lienee verkossa vedettäviä kursseja. Tähän osaan listata ainakin omani, eli kurkkaa Kirjoita Paremmin -etäkurssitarjonnasta maksuton jatkuva e-kurssi sekä etänä tehtävät kurssit ja koulutukset www.kirjoitaparemmin.fi .

Seuran jäsenenä voit hyötyä myös tuntuvista alennuksista kevään tuleviin Kirjoita Paremmin™-verkkokursseihin liittyen: seuraa siis seuran uutiskirjeitä kevään mittaan!

 


Lapin kirjallisuusseura haluaa olla kokeileva, avoin ja vetovoimainen yhteisö, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kirjallisuuden eri lajit ja muodot huomioiden.                               

                                   - strategia: visio


Seuran tulevaisuustyössä yhdeksi tärkeäksi pitkän tähtäimen kantavaksi päämääräksi kirjattiin Tiivis Lapin kirjoittajaväen yhteistyö.

Tehdään siis yhdessä asioita ja aloitteita kirjoittajaväen yhteistyön tiivistämiseksi näinä arvaamattomina ja pyörteisinä aikoina!

Yhdessä tästäkin selvitään – pidä kynä terävänä, avaa näppäimistösi ja anna tarinasi näkyä,


terveisin,


Anne Lukkarila
Lapin Kirjallisuusseuran hallituksen jäsen / kirjoittajakoulutukset ja strategiatyö

Anne Lukkarila. Kuva: Jamitaphotography
Anne Lukkarila. Kuva: Jamitaphotography

  

Katri Alatalo. Kuva: Marek Sabogal
Katri Alatalo. Kuva: Marek Sabogal

 

Kesäkuun kirjoittajakurssien spekulatiivisen fiktion ryhmää tulee ohjaamaan keskisuomalainen fantasiakirjailija ja kirjoittamisen opettaja Katri Alatalo, pohjakoulutukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (FM). Tällä hetkellä Alatalo kirjoittaa päätoimisesti ja opettaa sivutoimisesti. Jyväskylän avoimessa yliopistossa hän ohjaa opiskelijoiden proosa-tekstikokonaisuuksia ja Jyväskylän yliopiston puolella opettaa kirjoitusviestintää, mm. vetää graduretriittejä, joissa lähdetään viikoksi maalle saattamaan graduja valmiiksi.

”Opettaminen on äärimmäisen mielenkiintoista, ja nautin siitä, kun saan keskustella kirjoittamisesta - opin aina jotain itsekin”, Alatalo kertoo. ”Opiskelijoiden tekstejä lukiessa ja palautteita laatiessa on tullut tosi arvokasta kokemusta siitä, miten tekstit toimivat, ja saa haastaa itseään miettimään aina uuden tekstin äärellä, mihin suuntaan sitä voisi viedä ja millaisia ehdotuksia voisin kirjoittajalle antaa. Gradua ja kandidaatintutkielmaa kirjoittavien, eri alojen yliopisto-opiskelijoiden opettaminen taas on antanut minulle paljon näkökulmaa siihen, miten päästä yli kirjoittamisen esteistä, saada rutiinia ja päästä alkuun silloinkin kun kirjoittaminen tökkii.”

Meiltä järjestäjiltä on jo kyselty, mitä se sellainen spekulatiivinen fiktio oikein on ja kenelle kesäkuun ryhmä sopisi. Alatalo vastaa kysymyksiin mielellään.

”Spekulatiivinen fiktio (spefi) on kattokäsite, jonka alle mahtuu paljon erityyppisiä tekstejä. Yhteistä niille on, että teksti käyttää muita kuin pelkästään realismin keinoja. Tänne kannattaa tulla, jos kiinnostaa kirjoittaa selkeitä genretekstejä: fantasiaa, yliluonnollista kauhua, scifiä tai vaikkapa vaihtoehtohistoriaa. Toisaalta kurssi sopii todella hyvin myös kaikille, joita kiinnostaa kirjoittaa lähes realistisia tarinoita, joihin vain sekoittuu aavistus jotain kummaa; tällaisia tekstejä voisi kuvailla maagiseksi realismiksi tai reaalifantasiaksi. Esimerkiksi meidän maailmaan ja nyky-Suomeen sijoittuva tarina, jossa todellisuus nyrjähtää hiukan epärealistiseksi, on sekin spekulatiivista fiktiota.”

Alatalo lupaa, että ryhmä sopii kaikille spefin kirjoittamisesta kiinnostuneille, yhtä hyvin nuorille kuin aikuisille.

”Voit tulla hakemaan virikkeitä ja apua jo työn alla olevaan romaaniin tai novellikokoelmaan. Tai ehkä sinulla on vasta idea, joka odottaa alkuun pääsyä, pientä tönäisyä eteenpäin ja aikaa kirjoittamiselle. Kurssiviikolle suunnittelen kirjoitusharjoituksia, jotka antaisivat jotain siis sekä aloittelijalle että pidempään kirjoittaneelle.

Käymme läpi erilaisia spekulatiivisen fiktion genrejä, tekstin eri elementtejä (esim. henkilöt, maailma, juoni) ja kirjoitusprosessin vaiheita. Toivoisin, että oman kirjoitustyön vaiheesta riippumatta jokainen saisi joitakin uusia ideoita omaan tekstiin, laajentaisi työkalupakkiaan erilaisten tekstien kirjoittamisessa ja prosessin eri vaiheissa. Toivon itsekin saavani viikosta kiinnostavia keskusteluja, ideoita ja oivalluksia!”

Alatalo kertoo, että häntä kiinnostaa fantasiassa seikkailu ja mielikuvituksen vapaus, spekulatiivisessa fiktiossa taas se, että mahdollisuuksia tuntuu olevan hippusen enemmän kuin "puhtaassa" realismissa. Kaikki on mahdollista, eikä kyllästymään pääse niin helposti.
”Olen aina kirjoittanut fantasiaa, mutta voisin kyllä ehdottomasti kirjoittaa realismiakin, jos tulisi jokin loistava idea, jossa ei olisi mitään yliluonnollista. Oma taipumus on vain tähän asti ollut sinne magian suuntaan, esimerkiksi viimeisin romaani kertoi kuolemattomuudesta.”

Alatalo kertoo kotisivullaan saaneensa paljon apua eri kirjoittajayhteisöistä. Aloittelevaa fantasiakirjoittajalle hän suosittelee Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien yhdistystä (Stk).

”Olen toiminut Stk:n, Keski-Suomen Kirjailijoiden ja Suomen Maakuntakirjailijoiden hallituksessa, mutta juuri nyt pidän taukoa näistä vastuista. Varsinkin yliopistokaupungeissa on myös paikallisia scifi- ja fantasiayhdistyksiä, näistä kannattaa ottaa selvää. Piirin voi myös muodostaa itse, vaikka aloittamalla ihan pienestä. Kun itse aloitin kirjoittamisen opinnot Jyväskylän avoimessa kymmenisen vuotta sitten, kuulin ehkä tärkeimmän neuvon mitä olen kirjoittajana saanut: "Hanki ympärillesi muita kirjoittavia ihmisiä." Se todella auttaa!”

Alatalon sydäntä lähellä ovat erityisesti fantasiakirjailijat Ursula K. Le Guin, Robin Hobb ja George R. R. Martin. Suomikumman kentältä taas suuren vaikutuksen on tehnyt muun muassa Pasi Ilmari Jääskeläinen.

Lappi on tullut Alatalolle tutuksi monista Torniossa vietetyistä lapsuuden jouluista, ja aikuisiällä virinnyt lumilautailuharrastus saa haaveilemaan Lapin reissuista. Luosto ei kuitenkaan ole hänelle ennestään tuttu ja hän odottaakin innolla uusia kokemuksia.

”Tämä on itsellenikin irtiotto arjesta ja ehkä saa omankin näppäimistön sauhuamaan myöhäisinä iltoina Luostolla!”


Katri Alatalon kotisivu LINKKI


Alatalon teokset:

Karnin labyrintti. Mustien ruusujen maa 1.  Vaskikirjat, 2012.
Laulu kadonneesta saaresta. Mustien ruusujen maa 2.  Vaskikirjat, 2013.
Kevääntuoja. Mustien ruusujen maa 3.  Vaskikirjat, 2014.
Älä riko pintaa.  Vaskikirjat, 2016.
Käärmeiden kaupunki. Gummerus, 2017.
Ikuisesti, Siskoni. Gummerus, 2019.



Katri Alataloa haastatteli Arja Vasama

  

 

Suomen Kalakirjasto

 

  

Olen inarilainen tietokirjailija, joka työskentelee Luonnonvarakeskuksella kalatutkimuksen parissa Inarissa. Kalat ovat kuljettaneet minua koko aikuisiän. Myös kalakirjat ovat kuuluneet elämääni lähes yhtä kauan.

Keräsin lapsena postimerkkejä ja jääkiekon keräilykuvia, joten jonkinlainen keräilyvietti minussa on aina asunut. Kirjat muuttuivat keräilykohteeksi huomaamatta, eikä keräily alussa ollut kovin systemaattista.

Täällä Lapissa välimatkat ovat pitkiä ja divarit harvassa. Keräilyn alkuaikoina antikvariaattien postimyyntiluettelot olivat tärkeimpiä vanhojen kirjojen hankintalähteitä, kunnes internet mullisti kirjakeräilyni. Suuri määrä antikvariaatteja oli aivan käden ulottuvilla, joten kokoelmani alkoi karttua ennen kokemattomalla vauhdilla. Pian huomasin olevani keräilyssä tiellä, jolta ei ole paluuta.

 Keräily on saanut viime vuosina kirjojen pelastamisen roolia enemmän ja enemmän. Monet valtion virastot ja yliopistot ovat hävittäneet kirjastojaan ja ilman yksityisiä toimijoita suuri määrä vanhaa kirjallisuutta häviää kokonaan. Tämä on ollut yksi suurimpia motiiveja Suomen Kalakirjaston perustamiseen. Kirjojen ja julkaisujen määrä on kasvanut niin suureksi, että ne eivät mahdu enää mihinkään normaaliin asuinrakennukseen. Niitä ei voi myöskään jättää lapsien riesaksi, joten oli kaksi vaihtoehtoa: hävittää kirjat tai tehdä niille oma talo. Hävittäminen tuntui sen verran vastenmieliseltä, että päätin perustaa Suomen Kalakirjasto ry:n ja rakentaa kirjoille oman talon. Hullu haave, joka on nyt toteutunut. Oma kirjastorakennus Muonion Jerisjärven rannalle valmistui vuonna 2018. Suunnittele suuria, ajattele avarasti.

 Kalakirjasto sai vuoden 2018 lopussa Koneen säätiön apurahan. Tämä mahdollisti kirjastonhoitajan palkkaamisen. Erkki Lounasvuori aloitti työnsä maaliskuussa 2019. Aineiston järjestäminen ja tietokantaan vienti on aikaa vievää työtä. Tietokannassa on n. 26 600 nimekettä ja sitä täydennetään säännöllisesti. Aineistoa on kertynyt niin paljon, että kaiken saaminen tietokantaan on vuosien työ. Mukana on paljon hankalasti luokiteltavaa materiaalia, esimerkiksi kirjeenvaihtoa aina 1800-luvun lopulta alkaen. Nämä on tarkoitus digitoida ja arkistoida asianmukaisesti.

 Kalakirjasto on osoittanut, että pienellä yksityisellä erikoiskirjastolla on valtakunnallista merkitystä. Tästä on osoituksena eduskunnan budjettivaroista myöntämä avustus. Tämä raha kattaa suurimman osan vuoden 2020 toiminnasta.

 Kalakirjasto on auki arkisin klo 9-16. Kotisivuilta www.suomenkalakirjasto.fi löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa kaloista, mutta myös kulttuurihistoriasta kiinnostuneille.

 

 

Ari Savikko

Hallituksen jäsen 

  

  

Tällä viikolla 2020 

 

 

Jummptsi jampitsi - että kylän talojen välissä tuulee koko joulukuun yön. Ollaan menossa 2020-luvulle tällä viikolla...

Jestas että joku voi kuvitellakaan,

että ei eläisi, kun 2040-luku alkaa.

Minä kun toivoin jaksavani edes vuoteen 2000.

Olinhan sentään ollut jo mm. Juha Ruusuvuoren viemänä 1300-luvulla, Timo Mukan kanssa pyrkivänä etukäteisaikuisena Lapinsodan jälkeisessä ajassa, kahlannut raamatun useissa kertomuksissa, Mika Waltarin alapäässä, ja ollut mukana nuoren Sibeliuksen kurkkusyövän peloissa.

Olin siinäkin tulevassa nobelisti Bob Dylanissa, kun Pelle Miljoona häntä käänsi ja bändinsä 1980 dylania punkkina soi.

Lompsan lampsan lompsän lämpsän lompääppää – mitä sitä sitten kirjoitellaan, kun vuosisadan puoliväli lähestyy? Tulevaisuudesta, rakkaudesta ja lumiveistoksista? Rahasta kirjoitetaan, kuten niin modernit kehityksen kärjessä olevat norjalaiset mielestään mainioine tv-sarjakäsikirjoituksineen jo nyt? Lompsan lampsan lompsän lämpsän lompääppää!

Kertomus vie. Kun emme katsoisi kaikki ainoastaan samaan suuntaan ja kun emme kuuntelisi vain yhtä tuulta kuin yhtä totuutta.

Ota viisautta sieltä ja viisautta täältä ja antakaa minun joskus olla tyhmä. Tai ei sittenkään, älkää antako. Olen ilmankin, toisinaan.

Antakaa toistenne elää. Mutta ei itseään viisaampana tarinaansa kertoa.

 

Syksyn 2019 Lapillinen luvassa kotiin kannettuna alkuvuodesta

 

Lapillinen 48, marraskuussa ilmestyneen lehden paperiversio, on Postin hoteissa kateissa. Asiaa selvitetään painotalo Grano Oy:n, Postin ja Lapillisen toimituksen toimesta.

Painettu Lapillinen 48 toimitettiin Granolta 7. marraskuuta Postin jaettavaksi. Luvassa on mahdollinen 2. painos tammikuussa 2020. Pahoittelemme postituksen viivästymistä jäsenillemme, tilaajillemme ja ilmoittajillemme.

Lapillinen 48 on ollut marraskuusta asti vapaasti luettavissa Lapin kirjastoissa ja netissä osoitteessa https://issuu.com/lapinkirjallisuusseura/docs/lapillinen_48_issuu.

 

2020

 

Lapillinen tehdään tänä vuonna kaksi kertaa. Toukokuun numeron teema on ”Kirja 2020” ja marraskuun Lapiillinen (nro 50!) toteutetaan teemalla ”Ilmasto”. Edellinen etsiskelee tulevan kirjan merkitystä ja muotoa, kun taas jälkimmäinen avaa ja aprikoi ilmastoa nyt, ennen ja tulevaisuudessa – Lapista käsin. Tervetuloa mukaan kirjoittamaan. Erityisesti jäsenten runoja ja tarinoita otetaan vastaan.

 

 

Toivotan jäsenillemme Lapin kirjallisuusseuran hallituksen puolesta onnellista vuotta 2020!

Tapani Tavi

Hallituksen jäsen ja Lapillisen päätoimittaja

  

  

Tekijöiden päivää vietettiin 30.11.2019 Kemissä 

 

 

Tekijöiden päivä on vakiintunut osa Lapin Kirjallisuusseuran vuodenkiertoa. Kutsumme taas edellisen Tekijöiden päivän jälkeen teoksen julkaisseita kirjoittajia esittelemään teostaan. Tavoitteena on saada näkyvyyttä uudelle lappilaiselle kirjallisuudelle ja tarjota kirjoittajille mahdollisuus tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia kirjoittamisesta ja julkaisemisesta.

Tilaisuus on avoin paitsi seuran jäsenille, myös muille Lapin läänin alueella asuville kirjottajille. Seuran jäsenet voivat osallistua asuinpaikasta riippumatta. Lapin Kirjallisuusseura osallistuu matkakustannuksiin Lapin läänin alueella.

Tänä vuonna Tekijöiden päivää vietettiin Kemissä, osana kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Järjestelyissä yhteistyökumppanina oli virkeä Kirjoittajaryhmä Rinki

Kemin valtuuston puheenjohtaja kävi lausumassa tervehdyssanat yleisölle. Erkki Kaila ojensi hänelle ja juhlivalle kaupungille Lapin satumaa -kirjan.

Matti Ylipiessa (Atrain&Nord) kertoi esimerkkien avulla mitä käsikirjoitukselle tapahtuu kustantamossa. Kirjan matka käsikirjoituksesta markkinoille on monivaiheinen, eivätkä kaikki sinne koskaan päädy.

Tilaisuuden ohjelmaa oli hieman muutettu saadun palautteen johdosta. Haastatteluosiossa aikaa varattiin noin 10 minuuttia/henkilö ja erillisessä, Ringin vetämässä Open mic -osiossa kirjoittaja sai itse esitellä itseään, esimerkiksi lukea runojaan tai tekstiä tms. samoin noin 10 minuutin ajan. 

Vapaaseen keskusteluun ja kirjamyyntiin oli varattu oma aikansa. Myyntipöytiä oli esillä 12. 

Erkki Kaila toivotti yleisön tervetulleeksi ja onnitteli Kemin kaupunkia juhlavuoden johdosta
Erkki Kaila toivotti yleisön tervetulleeksi ja onnitteli Kemin kaupunkia juhlavuoden johdosta
Raili Ilola haastatteli Tuula Luiroa, Eino Meriläistä ja Pentti Virtalaa
Raili Ilola haastatteli Tuula Luiroa, Eino Meriläistä ja Pentti Virtalaa, jotka olivat edustamassa vastikään antologian "Koillisesta enimmäkseen poutaa" julkaissutta Koillismaakunnan kirjoittajat -ryhmää.

 

 

 

 

Haastateltavat ja ennakkoon open mic -osuteen ilmoittautuneet. Katja Kärki joutui perumaan tulonsa ja Leila Peltonen siirtyi hänen tilalleen open mic -osuudesta

 

 

 Kirjoittajaryhmä Ringin logo               

 

 

  

Lisätietoja