Tervetuloa Lapin Kirjallisuusseuran sivustolle!

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran jäseneksi voi liittyä hallitukselle osoitetulla hakemuksella osoitteessa: c/o Erkki Kaila, Kiveliötie 2 B, 96500 Rovaniemi, sähköposti: lapinkirjallisuusseura@gmail.com tai täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen

Verkkosivujen ja jäsenlehti Lapillisen lisäksi lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia voit seurata Twitterissä.

Kirjallisuusseura on myös Facebookissa. 

Lue lisää seuran toiminnasta

 

Sanataideohjausta Ounasrinteen koululla

 

  

Maanlaajuisesti on herätty peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon rapistumiseen. Oaj:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan peruskoulunsa päättävien 9. luokkalaisten kykenemättömyydestä selvitä toisen asteen opinnoista heikon luku- ja kirjoitustaitonsa vuoksi. Tämä voi olla jopa yksi syy syrjäytymiseen, koska arjessa tarvittavat äidinkielen perustaidot eivät ole hallussa.

Ounasrinteen koululla kampitetaan tätä haastetta. Tänä syksynä tarjosimme yhdeksi 6. luokkalaisten valinnaisaineeksi äidinkielen kurssin ”Kirjojen kimppuun”. Neljätoista kirjoittajaa ilmoittautui mukaan.

Lokakuussa valinnaiskurssin alkaessa kirjastonhoitajamme Liisa Tastula tuli kertomaan oppilaille kirjallisuuden eri genreistä. Saimme myös vieraaksemme lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas Riina Mattilan. Oppilaat ja Riina keskustelivat kirjailijan työstä. Tunnelma oli mukava ja into oli käsinkosketeltavaa.

Valinnaisaine jatkui marraskuussa kirjoitusleirillä Villa Apukassa. Oppilaat pelmahtivat innosta hihkuen sisään: ”Ihanaa! Jäädään tänne pitämään kotikoulua.”

Aloitimme kirjoittamisen etäännyttämistehtävällä. Tytöt kirjoittivat itsestään kolmannessa persoonassa ujuttaen tekstiin kaksi valhetta. Luimme jutut ääneen arvuutellen kenen jutusta oli kyse ja mitkä asiat olivat valhetta. Tehtävä oli hauska ja innostava.

Illalla kokeilimme vielä yhteisöllistä kirjoittamista runokone.comissa. Koneen luomia runoja muokkaamalla saimme aikaan kelpo lyriikkaa.

 

kuuraantuneet lehdet

kuiskaus synnytti täysikuun

 

jossain kuoren alla

 

siivosit pimeys lumen

kuin

lamppu piirin keskelle

- tallustit peiton alle

 

Edellisillan yhteinen iltasatu takasi hyvät unet ja lauantaina heräsimme harmaaseen, sumuiseen aamuun ajatukset ja mieli kirkkaina. Kokoonnuimme opetustuokioon kuulemaan ohjeita omia kirjoitelmia varten. Innoituksena mukanamme oli kirjoittamisoppaita ja postereita tarinoiden rakentamisen vaiheista.

Tytöt odottivat malttamattomina kirjoitelmiensa kimppuun pääsemistä. Jokainen valitsi itselleen sopivan kirjoitusmuodon, tietokoneella tai käsin kirjoittamisen. Jokainen kirjoitti mieleisessään paikassa, joita Villa Apukassa riitti.

Runon tekemistä kokeilimme tussaamis- ja liimaa-leikkaa-tekniikoilla. Pääkirjastolla saamistamme poistokirjoista ja -lehdistä tytöt tekivät itsestänsä esittelyrunon. Runoilun aikana leirille saapui yllätysvieraamme pop/hiphop-artisti Kake Karisson. Kake paljasti tytöille biisiensä sanoitustapaa. Hän kertoi hyödyntävänsä ajatuskarttaa sanoituksissaan. Tämä tekniikka on auttanut Kakea opiskeluunkin liittyvissä kirjoitustehtävissä. Kake pisti leiriläiset riimittelemään ja tytöt kynäilivätkin oivia räppiriimejä. ”Läksyt pitäis taas vaihteeks tehä, kohta romahtaa tää ilmakehä!” Omia sanoituksia esitettiin innokkaasti.

Valinnaiskurssi jatkuu omien tekstien työstämisellä. Opettajilta saa tarvittaessa apua. Myös oppilaiden toisilleen antama vertaistuki on tärkeää.

Kurssin rahoittamiseen apurahan muodossa on osallistunut SKR:n Lapin rahasto. Apuraha mahdollisti kurssin toteuttamisen ja tulevan kirjan painamisen. Julkaisutilaisuus on keväällä 2019.

Kurssi on osa Ounasrinteen koulun suomen kielen ja kirjallisuuden painotusta.

 

Kirjoittamisterveisin, kurssin pitäjät ja jutun kirjoittajat

 Anne Laukkanen ja Henna Leinonen

Kurssiviikonlopun tunnelmista kertoo myös tämä traileri: https://youtu.be/EJfPzUiJbU8

 

 

 

LUOVUUS ASUU MINUSSA

 

 

Tuiki tavallinen arki-ilta paikallisessa alkoholimyymälässä. Edessäni kassajonossa seisoo perusduunarin oloinen mies turvakengissään, pahvista viinitonkkaa kädessään puristaen. Kuin salamaniskusta päässäni alkaa raksuttaa tarinanpätkä, joka vaatii päästä kerrottavaksi. Maksan omat ostokseni ja kiirehdin kotiin. Riisumatta ulkovaatteitani kirjoitan siltä istumalta surusävyisen tarinan eronneesta kahden lapsen isästä. Tarinan, jonka rivien välistä löytyy pilkahdus toivoa. Olen suorastaan hengästynyt, kun katselen aikaansaannostani. Pieni hetki ihmiskunnalle, mutta suuri hetki minulle.

Tarina on edelleen yksi lempiteksteistäni ja toisinaan vieläkin hämmästelen, mistä se oikein kumpusi sellaisella voimalla. Olin vaikuttunut inspiraation voimakkuudesta ja siitä, kuinka sormeni tanssivat näppäimistöllä peläten, että ajatus karkaa ennen kuin saan sen purettua sanoiksi.

Sanotaan, että kirjoittajilla on monipuolinen sisäinen maailma. Lisäksi he havainnoivat ympäristöään tavallista herkemmin ja kirjaavat ylös sanoja, lauseita ja metaforia, joita voivat hyödyntää myöhemmin teksteissään. Voisin viettää kaiken liikenevän aikani maailman lentokentillä istuen ja tarkkaillen ihmisiä. Miten kiehtovaa on seurata ihmisten ilmeitä ja eleitä, tapaa kommunikoida. Mitä kaikkea katseiden taakse kätkeytyy?

 

Ajatuksista tekoihin

Olisipa se aina yhtä helppoa. ”Kirjoittajaurani” alkuvaiheessa tekstiä syntyi helposti ja sen kummemmin yrittämättä. Ahmin kirjoituskursseja ja kirjoitin aktiivisesti, kokeillen eri lajeja. Olinhan ”myöhäisherännäinen”, vasta reippaasti aikuisiällä löytänyt kutsumukseni. Muistan sen hetken, kun oli aika lukea ensimmäinen tekstini muille kurssilaisille ääneen. Ihanan kamalaa ja hengästyttävää. Rohkaisevaa palautetta saatuani innostuin vain lisää, tekstini ovat saaneet kiitosta elävästä ja uskottavasta kuvailusta. Tänä päivänä niin omien kuin muiden tekstien ääneen lukeminen on nautinto.

Kirjoittajalle oma teksti on aina henkilökohtainen ja pala itseä. On pelottava ajatus antautua muiden arvosteltavaksi. 

 

Mitä jos suksi ei luista?

Mutta mitä sitten, kun inspiraatio iskee yhä harvemmin tai sen eteen täytyy nähdä paljon enemmän vaivaa? Sitä mukaa, kun opin lisää tekniikoita, tapoja ja tyylejä, nousee luonnollisesti myös oma rima korkeammalle.

Tai kun tuntuu, että kaikki tarinat on jo kerrottu? Miksi vaivautua? Tai kun arki ja työkiireet uhkaavat tappaa luovuuden? Ei jaksaisi, jo pelkkä aloittaminen tuntuu vaikealta. Mikä siis neuvoksi? Omalla kohdallani luotan armeliaisuuteen. Tällä hetkellä kirjoittaminen on minulle rakas harrastus ja ehkä se myös pysyykin sellaisena. Kirjoittaminen kulkee joka tapauksessa arjessani mukana tavalla tai toisella.

Inspiroidun sanoista, sanaleikeistä ja metaforista. Nautin myös matkasta, miettimättä liikaa määränpäätä. Paula Koivuniemen sanoin, luotan sydämen ääneen.

Kuka tietää, ehkä jo tänään lähikaupan kassa tai koiraansa ulkoiluttava naapurin rouva löytää tiensä seuraavan tekstini päähenkilöksi ja arjen supersankariksi?

 

Laura Lehtola

 

 

 

Sukella päähenkilöösi!

 

 

Me kaikki, jotka harrastamme lukemista tai kirjoittamista, sukellamme joka kerta myös tarinan henkilöiden psyykeen. Joskus kirjan juoni vaikuttaa kiinnostavalta, mutta lukeminen tyrehtyy siihen, ettei päähenkilö tai muut tarinan toimijat vaikuta uskottavilta.

Uskottavuutta voi rakentaa henkilöön tietoisesti. Tällöin apuun tulevat psykologiset käyttäytymismallit, miksei vaikka kiinalainen horoskooppi. Meitä on moneen junaan, kukin taaplaa tyylillään ja sitä rataa.

Asia on melko pinnalla nykyään. Yksi myydyimmistä ihmistuntemuksen ja työyhteisöjen kehittämisen kirjoista on tällä hetkellä käyttäytymistieteilijä Thomas Erikssonin populaari tietokirja Idiootit ympärilläni (saatavana myös e-kirjana ja äänikirjana). Siinä käsitellään ihmistyyppejä hyvin samalla tavalla kuin tasapainon avaimissa – joista kohta kerron lisää – sillä pohjalla on samaa teoriapohjaa. Jos asia kiinnostaa enemmän, kannattaa kirja lukea!.

 

Tasapainon avaimet luovan kirjoittamisen apuna

Mitäpä jos ottaisimmekin avuksemme menestyksekkään työyhteisöjen kehittämisen työkalun ja soveltaisimme sitä luovaan kirjoittamiseen? Tasapainon Avaimet® on tehokas ja käytännönläheinen työkalupakki niille, jotka haluavat kehittää luontaisia vahvuuksiaan ja kommunikointitapojaan. Miksei se toimisi luovan kirjoittamisen tukena, silloin kun haluat rakentaa uskottavan päähenkilön?

Kurkataanpa lisää, mitä nuo avaimet ovat! Työkalusto jaetaan kolmeen pääkategoriaan: kommunikaation, jaksamisen ja motivaation avaimiin. Kaikkiaan työkalustoa on peräti yhdeksän eri näkökulman verran.

Hmmm… ei hullumpaa! Entäpä jos tuntisitkin päähenkilösi läpikotaisin, tai ainakin olisi käsitellyt läpi nämä seuraavat ihmisen sisintä valottavat tekijät:

Reagointitavat – Asenteet – Toimintatavat – Arvomaailma – Kompastuskivet - Tukipilarit – Arkkityypit – Päämäärät – Motivaatiotekijät.

 

Haluatko kokeilla? Tässä harjoite:

Otan esimerkiksi tuon listan ensimmäisen, reagointitavat.

ENSISIJAISIA REAGOINTITAPOJA on kolme:

- ajattelu (ajatusreaktio)

- tunneperäinen (tunnereaktio)

- toiminta (tekeminen)

Käytämme kaikkia em. reagointitapoja, mutta eri ihmiset reagoivat eri järjestyksessä.

Esimerkki: Dekkarisi päähenkilö löytää yllättäen ruumiin. Jos reagointitapojen järjestys on 1. ajattelu 2. toiminta 3. tunne hän voi ajatella ensin, että täytyy soittaa poliisille. Sitten hän soittaa. Puhelun jälkeen hän purskahtaa itkuun.

Jos taas reagointitapojen järjestys on 1. toiminta 2. tunne 3. ajattelu hän ryntää ruumiin luo, koettaa elvyttää ja tutkii taskut löytääkseen henkilöllisyystodistuksen. Sitten hän vasta järkyttyy. Ja tajuaa liian myöhään sotkeneensa rikospaikkaa.

POHDI SIIS etenkin päähenkilö kehitellessäsi, mitkä ovat tämän tyypin luontaiset, käyttäytymistä ohjaavat reagointitavat, niin saat henkilöösi lisää uskottavuutta. Muista pysyä uskollisena valinnallesi!

 

Opi lisää ilmaiseksi!

Innostuin Tasapainon Avaimet® -kouluttajana työkaluston mahdollisuuksista päähenkilön syventämiseen, joten nyt voit hyötyä pilotista: tarjolla on maksuton Kirjoita paremmin -sähköpostikurssi, joissa käsitellään lyhyesti kukin yhdeksästä avaimesta kerrallaan.

Vielä ehdit mukaan! Kirjaudu mukaan osoitteessa

http://www.akkustannus.com/kirjoita-paremmin-koulutukset-ja-kurssit/

Et sitoudu mihinkään, voit liittyä ja kirjautua osoitelistalta milloin haluat.

 

Syysterveisin


Anne (Arkkityyppejäni: Pappi, Taitaja, Soturi)
AK Kustannus, www.akkustannus.com

 

Naisten ääni -verkkojulkaisu

 

 

Olen kauniin ja lämpimän kesän keskellä istunut kirjoituspöydän ääressä ja ”tutustunut” moneen lappilaiseen naiseen netin kaikkitietävässä maailmassa. Enkö ole nauttinut auringosta ja laiskotellut kerrankin jäätelöä nauttien? Toki, toki, olen tehnyt sitäkin. Mutta olen myös lukenut ja kirjoittanut lappilaisista naisista Naisten ääneen. Naisista, joiden tarinat kiehtovat minua.

 

Naisten ääni -verkkojulkaisu

Suomalainen Naisliitto antoi 100-vuotiaalle Suomelle lahjaksi verkkojulkaisun, jossa on noin 700 naiselämäkertaa. Joukossa on merkkinaisia, paikallisia vaikuttanaisia, yhdistysaktiiveja, naisia eri ammateissa, ja ihan tavallisia suomalaisia naisia maaseudulta kaupungeihin 1700-luvulta tähän päivään.
Suomalainen Naisliitto ylläpitää Naisten ääni -verkkojulkaisua. Vuonna 2017 Naisliitto täytti 110 vuotta ja Suomi 100 vuotta. Ajatus suomalaisten naisten elämäkertojen keräämisestä juhlavuoden kunniaksi nousi esille Suomalaisessa Naisliitossa jo vuonna 2013. Naisliitto haluaa verkkojulkaisullaan lisätä naishistoriatietoisuutta ja laajentaa näkemystämme suomalaisesta elämänmenosta. Päämääränä on myös lisätä tutkijoiden ja toimittajien käytettävissä olevaa tietoa suomalaisista naisista. Tällä hetkellä verkkojulkaisussa on 697 elämäkertaa. Aineisto sijoitetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tutkimuksen käytettäväksi.
Verkkojulkaisu avautui 20.3.2015. Naisten ääni on yhden klikkauksen päässä ja se on avoin kaikille netissä surfailijoille. Kuka tahansa voi laatia artikkelin ohjeet luettuaan, toimituskunta ratkaisee viime kädessä sopivuuden ja julkaisukelpoisuuden.

 

Lisää lappilaisia naiselämäkertoja!

Koska olen hallituksen jäsen Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistyksessä, sain tehtäväkseni kirjoittaa kemiläisestä kansanedustaja Elsa Karppisesta. Siis, kuka? En ollut koskaan kuullut edes hänen nimeään! Ja kuitenkin hän oli Lapin läänin ensimmäinen naiskansanedustaja. Tietoa oli niukasti saatavissa, mutta jotain sentään löysin. Innostuin!
Ja kesän aikana kirjoitin lisää artikkeleita Naisten ääneen lappilaisista naisista: Liisa Rautiainen, Hildur Larsson, Tyyne Martikainen, Lilja Kinnunen-Riipinen, Elsa Montell ja Marina Takalo.
Marina Takalon elämäkerta vaati muutakin kuin wikipedian tietoja. Luin Juha Pentikäisen kirjoittaman Marina Takalon elämäkerran. Vienankarjalainen, luku- ja kirjoitustaidoton olosuhteiden pakosta Suomeen muuttanut runolaulaja jätti meidän kulttuurihistoriaan oman äänensä. Häneltä on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta muistista koottu perimätieto maassamme.

Mutta lisää artikkeleita kaivataan! Lapin Kirjallisuusseuran jäsenissä on kymmeniä ihmisiä, joiden tuttavapiirissä on vaikuttanut tai vaikuttaa tomera nainen. Kirjoita hänestä! Kirjoita tavallisesta, lappilaisesta naisesta, jonka tarinan haluat säilyvän SKS:n arkistossa hamaan tulevaisuuteen saakka! www.naistenaani.fi .

 

Raili Ilola

Naisten ääni -verkkojulkaisun editoija

 

 

 

 

Runolle Skool! Sanan lavasäteilyä

 

 

Pistäydyin Tampereella kesäkuussa Annikin 15. runofestareilla, samaan aikaan marssi Pirkanmaan Pride kaupungin keskustassa. Aurinkoa ja hyvää mieltä tuntui koko kaupunki jakavan kaduilla ja silloilla, joita oli rakennettu lisää ja jotka houkuttelivat veden äärelle.

Ja Annikki, siinä vasta nainen! Annikin puutalokortteli on selvinnyt vuoden 1918 kansalaissodasta ja toisen maailmansodan pommituksista ja käynyt urheasti pitkän taistelun Tampereen kaupungin kanssa. Festareilla tunnelman rajaksi kurottui pihataivas, rajaton ja sininen. Rosa Liksom nousi lukemaan Everstinnaa puutalon ylisille, ulkokuistille kuin pormestari ikään kansaa korkeammalle.

Mie menin festareille kuuntelemaan Arja Tiaista. Ja niin tapahtui. Arja käveli lavalle jotenkin hämmentyneenä mutta lukemaan päästyään kaikki hämmennys kaikkosi. Hän valloitti yleisön eleettömällä tyylillään, jossa teksti puhuu puolestaan. Kirjeitä karkailevalle puolisolle ilmestyi siurolaiselta Palladiumilta viime vuonna. Lavan laidalta pongasin joukon turkulaisia runoilijoita Arjaa kuuntelemassa. Arja on runoilija välttämättä, vaihtoehdoitta.

Runolavalla esiintyi runoilija toisensa jälkeen, suomeksi, englanniksi, elkein, elein ja ilman. Lavarunon skaala on laaja: Arja seisoi ja luki, seuraava taiteilija eli tekstinsä eleissä, liikkeessä ja ilmeissä. Mennyt on se aika kun valiteltiin että lavalle nousevat runojaan lukemaan vain mieskirjoittajat. Tällä hetkellä nuoret ja vanhat, naiset ja miehet, taiteilijanimillä ja ilman nousevat lavalle ja puhuvat omalla äänellään. Äänenpainojen, runolajien ja painotusten joukko vain kasvaa.

Myös Rovaniemellä runo elää nousukautta. Sitä kuulee ja näkee monella eri suunnalla, kuppilatapahtumiin toivotaan runoesityksiä mukaan. Rovaniemen Wanhojen markkinoiden Runoköngäs ansaitsee elävän runon pioneeripokaalin Rovaniemellä mutta ei Torniossa olla oltu sen hitaampia. Onkos Sinikka Lappeteläisen luotsaama RunoRajaton Lapin vanhin toistuva runotapahtuma? Elokuussa Sinikka on lupautunut Rovaniemen markkinoille näyttämään meille miten ”se” Torniossa tehjään.

Rovaniemellä wanhoilla markkinoilla aloitimme ”Hyde park” -rapuilta, vuosien myötä olemme nousseet nurmikolta lavalle ja tänä kesänä 2018 meille tarjotaan jo katettu telttatila jokaisena kolmena markkinapäivänä. Huippua! Meidät on huomattu, hyväksytty ja otettu porukkaan mukaan! Runokönkäälle kutsutaan vuosittain ammattirunoilija, runon harrastajia ja runoryhmä. Paikallinen runopiiri Nätti saa tilaa ja joka päivä on open mic -osuus mikä onkin koko jutun ”clue”. Juuri open mic, vapaa lava tekee roilaisesta tapahtumasta erityisen. Ole siis tervetullut!

Tänä vuonna Runokönkäällä tekstejään lukevat muun muassa Lapin ensimmäisen Poetry slam -kisan kolmen kärki. Toukokuussa Mustan kissan runomittelöissä lavalle nousi 15 rohkeaa runokisaajaa. Kisan säännöt ovat valtakunnallisen tarkat ja monivaiheiset. Runoniskentä kesti kolmisen tuntia, voittajaksi valikoitui Tiina Qvist, perässä tulijat hipoivat Tiinan kantapäitä. SM Poetry Slam -kisa käydään 15.9. Helsingissä minne Tiina matkustaa edustamaan Lappia, tai no, lukemaan voitokkaita tekstejään ihan omasta puolestaan.

Runokönkään kutsuttuna ammattilaisrunoilijana saamme tänä vuonna kuulla "rajan takkaa" Tornionjokivarresta Mona Mörtlundia. Mona on lähtöisin Pajalan Lainion kylästä. Hän on julkaissut useita lastenkirjoja, runokokoelmia ja näytelmiä meänkielelä ja ruottiksi, ja niitä on käännetty suomen kielelle.

Tämän vuoden Tanssiva karhu -runokirjapalkinnon sai Lassi Hyvärinen teoksellaan Tuuli ja kissa (Poesia). Mainiota runokertomusta lukiessa ei voi välttyä muistamasta toista kissateosta, kuvakirjaa Viirun ja Pesosen omintakeisesta suhteesta. Yhtä lailla irrottelevia ovat runot Tuulesta ja Kissasta. Palkittu teos on oiva oppikirja runokieleen, runon maailmankuvaan, kerrontaan jossa pää ja häntä touhuavat omiaan mutta toisiaan kutsuen, toisistaan etääntyen, lähentyen, toisiaan myötäillen. Kirmaten. Filosofeeraten.

Helteinen (s)koolaus Runolle - ilmanvaihtoa, rivivälejä! Nähdään elokuussa

 

Arja Tiainen Annikin Runofestivaali 2018. Kuva: Irene Piippola.
Arja Tiainen Annikin Runofestivaali 2018. Kuva: Irene Piippola.

 

Inka Iki-Ihana

(Mustan Kissan kakkonen)

 

 

Lisätietoja