Tervetuloa Lapin Kirjallisuusseuran sivustolle!

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran jäseneksi voi liittyä hallitukselle osoitetulla hakemuksella osoitteessa: c/o Erkki Kaila, Kiveliötie 2 B, 96500 Rovaniemi, sähköposti: lapinkirjallisuusseura@gmail.com tai täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen

Verkkosivujen ja jäsenlehti Lapillisen lisäksi lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia voit seurata Twitterissä.

Kirjallisuusseura on myös Facebookissa. 

Lue lisää seuran toiminnasta

  

Kutsu kevätkokoukseen ja muita kevään 2019 ajankohtaisia asioita PÄIVITETTY 17.4.

 

Lapin Kirjallisuusseuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Rovaniemen pääkirjaston kokoushuoneessa lauantaina 13.4.2019 alkaen klo 15.15

Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kokouksessa esitettiin vuoden 2018 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto ja päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Säännöthän löytyvät verkkosivuilta LINKKI, ja pian sieltä löytyy myös viime vuoden sangen vaikuttava toimintakertomus.

Kirjoittavien lappilaisten verkottumispäivä onnistui hyvin

Samana lauantaina 13.4. kolmisenkymmentä kirjoittajaa kerääntyi pääkirjaston Lapponica-saliin Lapin alueen kirjailijoiden verkottumispäivään.  Verkottumispäivä oli nimensä mukaisesti tilaisuus tavata muita lappilaisia kirjoittajia ja kuulla kutsuttujen kirjailijoiden puheenvuoroja. Tilaisuudessa alustivat kirjailijat Jorma Koski, Hanna Hauru ja Tommi Liimatta. Heidän puheenvuoronsa herättivät paljon vilkasta keskustelua. Kiitos kirjailijoille ja Taikelle!

Lisätietoa päivän ohjelmasta löydät täältä: LINKKI.

 

Kaksi koulutustilaisuutta oman kirjan tekemisestä 

Moni Lapin Kirjallisuusseuran jäsen on toivonut seuralta lisää neuvoja ja ohjeita omien jukaisujen tekemisestä. Nyt koetamme vastata toiveisiin ja järjestämme kaksi koulutustilaisuutta:

1. Tiistaina 16.4. ilmaiseen infotilaisuuteen Kirjahaaveesta totta osallistui parikymmentä henkilöä

Tilaisuuden osallistujat saivat roppakaupalla tietoa kirjanteon eri osa-alueista ammattilaisilta. Anne Lukkarila/AK Kustannus kannusti rohkeasti kirjantekoon, Hellevi Karppinen esitteli Kielikeinon, Minna Kurttila suunnittelutoimisto Tammikuun ja Mikko Pulju painotalo Granon palveluita 

Edellämainitut kehottivat ottamaan rohkeasti yhteyttä ja kyselemään lisää jos ja kun oma kirjahanke alkaa kiinnostaa. Ei kannata jäädä yksin pohtimaan asioita kun voi kysyä paremmin tietäviltä. Omakustanteestakin tulee viimeistellyn näköinen, kun kiinnittää huomiota taittoon ja kirjoitusasuun ja käyttää apuna tarvittaessa ammattilaista. AK Kustannuksen verkkosivuilta löytyy paljon blogikirjoituksia ja esimerkkejä kirjojen tekemisestä, kannattaa tutustua!

 toukokuussa kurssille seuraa jatkoa: 

2.  Maanantaina 13.5.2019 klo 17 – 19.30 Tee oma kirja -kurssi, Rovaniemen pääkirjasto, iso kokoushuone (hinta 35 euroa)

Tavoitteena on, että kurssille osallistuva saa riittävät tiedot oman kirjan tai e-kirjan tekemiseen, markkinointiin, myyntiin ja jakeluun. 

Miten teen oman kirjan?

Julkaisu: perinteinen vai e-kirja tai molemmat?
Jakelu: Miten saan kirjani myyntiin?
Kirjojen ja e-kirjojen myynti- ja markkinointikanavat
Pienen budjetin läpimurtotekniikka

Kouluttajana Anne Lukkarila / AK Kustannus

Kurssimaksusta (35 e) lähetetään sähköpostilasku. Lasku on maksettava ennen kurssille tuloa. Ilmoittautumiset 3.5.2019 mennessä. Tilaisuuteen mahtuu 30 ensiksi ilmoittautunutta.

Ilmoittautumislomake: LINKKI

 

 

Juha Hurme vetää viikonlopun draamakurssin Sallassa 26.-28.4.

Kurssi järjestetään Sallan Saijalla, Leanterissa (Eija Nissinen, Vaaranlenkki 5). Kurssi alkaa perjantaina klo 15.00 ja lauantaina ja sunnuntaina klo 10.00.

Ilmoittautumiset Sallan Kansalaisopiston kautta: https://www.opistopalvelut.fi/salla/


Osallistumismaksu 50,-/hlö. Jos tarvitset majoitusta tai tulee mieleen kysyttävää järjestelyistä, niin ota yhteyttä Eijaan p. 050-331 4539, tilaa kyllä löytyy.

 

Lisätietoja Eija Nissiseltä, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

 

Toukokuussa isketään taas tarinaa

Lapin tarinaniskennän aluemestaruuskilpailu pidetään lauantaina 11.5.2019 klo 12 alkaen Tornion kirjastossa. Aluekilpailu on osa Tornio-päivien (7. - 12.5.2019) ohjelmatarjontaa. Lapin Kirjallisuusseura ja Tornion kirjasto toimivat järjestäjinä.

Tarinaniskennän SM-loppukilpailu järjestetään la 13.7.2019 Kärsämäellä Frosteruksen koululla.

Kilpailussa kerrotaan seitsemän minuutin mittainen omakohtainen julkiseen esittämiseen soveltuva tarina. Voittaja osallistuu SM-loppukilpailuun heinäkuussa. Ilmoittautua voi paikan päällä.

Pellolainen Tuomo Waara tuli kolmanneksi vuoden 2018 SM-loppukilpailussa Kärsämäellä LINKKI

 

  

Kesäkuun kirjoittajakurssilla on parin vuoden tauon jälkeen taas myös elokuvakäsikirjoittamisen ryhmä. Jussi Hiltunen on kirjallisuusseuran kurssiohjaajana uusi, mutta töistään monelle tuttu. Hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa pitkä elokuva ”Armoton maa” tuli vastikään televisiosta ja on tätä kirjoittaessani edelleen Areenassa katsottavissa. Hiltunen asuu ja tekee töitä Rovaniemeltä, josta on kotoisin. Hän päätti jo varhain, että haluaa pysyä Lapissa, eikä lähde ”juoksemaan ympäri maailmaa” toteuttaakseen unelmaansa:

” Ajattelin aina, ettei voi olla väliä missä asun voidakseni tehdä elokuvia. Elokuvan voi tehdä missä vain! En osaa arvioida kuinka paljon vaikeampaa tai helpompaa on ollut edetä elokuvantekijänä fyysisen sijaintini takia, mutta muistan päivän, jolloin sain valmiiksi ensimmäisen käsikirjoitukseni, jonka Suomen Elokuvasäätiö rahoitti elokuvaksi. Ketään ei haitannut, että asun Rovaniemellä, päinvastoin, helsinkiläiset tuottajat ja rahoittajat pitivät sitä jopa virkistävänä.”

Hiltunen myöntää, että verkostoituminen on alalla tärkeää ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten siellä, missä muut alan tekijät ovat. Hänen mielestään kuitenkin asuinpaikkaa tärkeämpää on aito halu käsikirjoittaa.

”Oman kokemukseni mukaan pitkäjänteisyys on valttia sille, joka haluaa saada valmiiksi elokuvakäsikirjoituksen, pitkän tai lyhyen.”

Hiltunen työskentelee sekä elokuvaohjaajana että käsikirjoittajana. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajana Sorjonen (Bordertown) -televisiosarjan kolmannen kauden tuotannossa, jota kuvataan parhaillaan Etelä-Suomessa. Aikaisempia töitä ovat mainitun Armottoman maan (2017) lisäksi lukuiset lyhytelokuvat, joista tunnetuin lienee Hiljainen viikko (2012). Se kertoo Rovaniemen vuoden 2008 ampumavälikohtauksesta.

Hiltunen innostui elokuvien tekemisestä jo ala-asteella, kuudesluokkalaisena:

” Sain puoliksi sattumalta kokeilla videokuvaamista, ja se iski välittömästi niin vahvasti, etten oikeastaan muuta halunnut enää tehdäkään. Varmaan jo silloin päätin, että minusta tulee elokuvaohjaaja. Ensimmäinen elokuva, jonka tein, oli koulun liikuntasalissa tehty toimintaelokuva saman luokan poikien ja tyttöjen kanssa. Kuvasimme sitä viikon ajan aina koulupäivien jälkeen ja valmis teos taisi olla n. 12 minuuttia pitkä. Sen ensi-ilta järjestettiin talvipakkasilla koulun edestä, videokameran nestekidenäytöltä siten että me kaikki, jotka olimme olleet elokuvaa tekemässä, seurasimme valmista teosta siitä pieneltä muutaman tuuman näytöltä. Kokemus on jäänyt mieleen ;)”

Hiltunen kertoo pitävänsä itseään enemmän ohjaajana kuin käsikirjoittajana, mutta nauttivansa myös käsikirjoittamisesta. Hänellä on tälläkin hetkellä kaksi pitkän elokuvan käsikirjoitusta työn alla. Hän on myös käsikirjoittanut suurimman osan omista elokuvistaan. Hiltusella ei ole varsinaista käsikirjoittajan tai ohjaajan koulutusta vaan hän on itseoppinut. Hän opiskeli sittemmin Lapin ammattikorkeakoulun kanssa yhdistetyssä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa viestintää. KTAMK ei ollut varsinainen elokuvakoulu, vaikka siellä oli muutamia elokuvantekoon liittyviä kursseja.

”Uskon että elokuvien tekemistä, niin kirjoittamista kuin ohjaamista, oppii parhaiten kirjoittamalla ja ohjaamalla. Hyötyä on myös siitä, että on kiinnostunut elokuvista koska elokuvia katsomalla voi oppia paljon niiden rakenteesta, tyylilajeista, hahmojen kehityksestä sekä rytmistä.”

Kesäkuun kurssille Hiltunen kannustaa heitä, jotka haluavat oppia perusasioita elokuvakäsikirjoittamisesta. Aiempaa kokemusta ei tarvitse olla.

”Aloitamme perusteista; mitkä ovat käsikirjoittamisen välivaiheet - synopsis, treatment, työsuunnitelma - ja kuinka niitä käytetään hyväksi varsinaisen käsikirjoituksen työstämisessä. Työskentelemme paljon esimerkkien kautta, luemme elokuvien käsikirjoituksia, katsomme elokuvia ja mietimme niiden kautta tarinoiden rakennetta, henkilöhahmoja, rytmiä ja käännekohtia."

Ja kun kyseessä on kirjoittajakurssi niin tietenkin viikon aikana on myös kirjoitustehtäviä!

 

Jussi Hiltusta haastatteli Arja Vasama

Käsikirjoittaja-ohjaaja Jussi Hiltunen

 

 

Kirjoittaminen on kiehtova seikkailu

 

Näin sanoo Katja Törmänen, oululainen kirjailija, joka tulee fantasiakirjoittamisen ohjaajaksi Sodankylän kurssille kesäkuussa. Hän on julkaissut omakustanteena kaksi lasten ja nuorten fantasiakirjaa Heskilian perilliset -sarjaan (Kevääntekijät 2015 ja Kesänkaitsijat 2016), ja pitkään valmisteltu aikuisten romaani Karhun morsian, joka voitti Liken ja Tähtivaeltajan spekulatiivisen fiktion kirjoituskilpailun 2016, ilmestyi Likeltä viime vuonna. Tällä hetkellä hän kirjoittaa itsenäistä jatko-osaa Karhun morsiamelle. Oman kirjoittamisensa ohessa Törmänen on ohjannut luovan kirjoittamisen kursseja ja kertoo nauttivansa siitä aina suuresti.

– Olin halunnut kirjailijaksi 9-vuotiaasta, mutta pitkään välttelin ottamasta itseäni vakavasti. Lopulta minusta tuli kirjailija, koska a) en jaksanut enää teeskennellä, etten oikeasti halua yrittääkään ja b) minulla oli tarpeeksi sekä sinniä että onnea.

– Keräsin hylkäyskirjeitä sekä Kevääntekijöistä että Karhun morsiamestakin ennen kilpailuvoittoa, joten paksua nahkaa on pitänyt kehitellä. Tässä minua ovat auttaneet mm. Julia Cameronin kirjoittamisoppaat. Kilpailun voitto oli minulle hyvin merkittävä. Se avasi tien kaupallisen kustantamon listoille, mutta ensisijaisesti se oli suuri helpotus: en ollutkaan hölmö jatkaessani sinnikkäästi hylkäyskirje toisensa jälkeen, joku muukin näki kirjoittamisessani arvoa.

Törmänen kertoo kirjoittavansa joka arkipäivä. Aamun hän aloittaa meditoimalla, mikä helpottaa vaimentamaan ”sisäisen kriitikon möykkää”. Hän lukee taustakirjallisuutta lomittain kirjoittamisen kanssa, yrittää käydä ulkona ja tehdä muutakin, ettei kirjoittaminen näivettyisi. Karhun morsiamen taustatyönä hän tutustui myös varhaisen viikinkiajan ympäristöön, materiaaleihin ja työtapoihin, vaikkei kirja olekaan historiallinen romaani. Tässä häntä auttoi myös historian- ja yhteiskuntaopin opettajan koulutus.

Karhun morsian on määritelty fantasiaksi, mutta Törmäsen mielestä on ennemminkin kyse toisenlaisesta, lähinnä maagisesta maailmasta, joka meidän nykyrationaalisille silmillemme näyttäytyy ei-realistisena.

– En aloittaessani tiennyt enkä päättänyt kirjoittavani fantasiaa. Fantasia tai maagisuus vain kuului siihen maailmaan luonnollisena osana.

Törmänen kertoo saaneensa palautetta, että monet, jotka muutoin karttavat ns. kovaa fantasiaa, ovat pitäneet kirjasta. Hän ei pidä rajanvetoa eri lajien välillä kovin oleellisena:

– Hyvä tarina on hyvä tarina, sama miksi sitä kutsuu. Ajattelen, ettei yksikään kirjailija kirjoita niin irrallaan todellisuudesta, etteikö fantasiatekstiinkin uppoaisi todellisuuden hituja ja kuvajaisia, joten tavallaan jokainen teksti on aikansa kuva. Silloinkin, kun fantasian lukee todellisuuspakona, siitä jää mielen sopukoihin itämään jotain, mikä on relevanttia tässä ”realistisessa” maailmassammekin. Kun ajattelee mitä teemoja fantasiassa käsitellään – ihmisyyttä, vapautta, tasa-arvoisuutta tai sen puutetta (onko oikeastaan teemaa, jota EI käsiteltäisi fantasiassa?) - ne ovat kaikkia meitä koskevia, olemassa olevia asioita, ja koen, että niitä on ehkä jopa helpompi käsitellä fantasian keinoin kuin arkirealistisena tekstinä.

Törmänen on opiskellut luovaa kirjoittamista perus- ja aineopintojen verran sekä osallistunut erilaisille kursseille. Näitä hän pitää hyödyllisinä: kirjoituskurssilla oppii erilaisia tapoja lähestyä tekstiä, lukemaan muiden tekstejä ja näkemään ohi omien maneereidensa. Hyvin oleellisia ovat myös muut kurssilaiset, sillä hyvät kirjoittajaystävät tekevät kirjoittamisesta vielä antoisampaa, ja kurssilla oleva hyvä henki innostaa kirjoittamaan enemmän ja paremmin.

Sodankylän kursseilla Törmänen on aiemmin ollut kirjoittajana. Kurssilta hänen mieleensä on jäänyt huikean innostava ja hyvä henki, kirjoittamisen flow, minkä lisäksi sieltä löytyi hyviä ystäviä. Opettajana palaaminen sekä jännittää että innostaa häntä yhtä lailla.

– Toivon olevani kurssin hengen arvoinen opettaja. Odotan kurssin ja kirjoittamisen taikaa, sitä tunnetta, kun upotaan kirjoittamisen maailmaan luvan kanssa, eikä kukaan aivan tiedä, mitä sillä matkalla löydetään – iloa ja innostusta toivon mukaan ainakin. Ryhmään saa tulla vapaasti kokeilemaan ja opettelemaan ja tunnustelemaan, josko fantasiasta tai jostain sen lähisukulaisesta olisi omaksi lajiksi tai sen mausteeksi.

Törmänen haluaa rohkaista oman kirjan kirjoittamisesta haaveilevia:
– Antaa palaa vain! Kirjoittaminen voi olla työlästä ja hidasta, ja kirjan valmistuminen vaatii työtä, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta kaiken sen vastapainoksi se on myös ihanaa, palkitsevaa, huikeaa ja riemastuttavaa, eikä kukaan muu voi kirjoittaa sitä kirjaa minkä juuri sinä voit.

 

Katja Törmästä haastatteli Arja Vasama

Katja Törmänen

 

 

 

 

Hyvä lukija,

 

Uuden toimintavuoden kynnyksellä taaksemme jää vilkas ja tapahtumarikas jakso, joka näyttää ilahduttavasti jatkuvan kalenterivuoden vaihtuessa. Kirjallisuuden kentässä tapahtuu koko ajan monia myönteisiä asioita.

Vaikka jo vuosia on puhuttu "kirjan kuolemasta", näyttää painettavien nimikkeiden määrä tasaisesti kasvavan. Valikoivan lukijan kannalta se merkitsee luettavan monipuolistumista ja viime kädessä luetun laadun parantumista. Suurten laajalevikkisten teosten kustannustalojen rinnalla erikoistuneet suppeammat kustannuskanavat ovat sinnikkäästi pitäneet pintansa. Omakustanteiden merkitys on noussut ja niiden arvostus on selvästi kasvanut. Sähköinen julkaiseminen ja painosten tarkka täsmääminen lukijakunnan kysynnän mukaisesti näyttävät jopa lisäävän kirjoitusharrastusta.

Ympärillämme tapahtuva kehitys antaa uskoa Lapin Kirjallisuusseuran kaltaisten yhdistysten merkitykseen ja toimintaan. Pääluvultaan suuren seuramme jäsenistössä on ollut havaittavissa kasvua ja kaivattu nuortumistrendi. Toiminnan perusmuodot näyttävät kiinnostavan ja tavoittavan vuosittain aktiivisia osallistujia kaikista aikuisikäryhmistä. Odotettavissa on, että hienoiset muutokset totutuissa toimintatavoissamme kiinnittävät uusien jäsenten huomiota edelleenkin. Jatko vaikuttaa siis hyvältä.

Seuran toimintastrategia ja ensi vuodelle vahvistettu toimintasuunnitelma luovat puitteet kauaskantoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjailijaliiton koordinoiman kirjailijayhdistysten verkoston Talvipäivien 2022 järjestämistä Lapissa on jo alustavasti valmisteltu ja nyt on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin sen edistämiseksi. Niin ikään suunnitelmat pitkään kaavaillun kansainvälisen kirjallisuustapahtuman järjestämiseksi Lapin alueella ovat konkretisoitumassa.

Mutta, niin kuin aina, huolenaiheitakin on. Vuodenvaihteen rutiineihin kuuluu seuran jäsenluettelon tarkistaminen siten, että seuran tarjoamat palvelut koituvat mahdollisimman hyvin aktiivisten jäsentemme eduiksi. Tavoitteiden saavuttamisen tae on hyvin hoidettu toimiva talous. Taloutemme perusta on jäsenmaksut. Sille rakentuu muu saamamme tuki.

Viime vuosina pankkien toimintamallit ovat muuttuneet niin, että pienikin poikkeama maksun kohdentamisessa aiheuttaa ongelmia niin maksun vastaanottajalle kuin maksajallekin. Juuri nyt asia koskee poikkeuksellisen montaa yhdistyksemme jäsentä lukuisista vuoden mittaan lähetetyistä tiedotteistamme huolimatta. Koska syy voi olla tekninen ja vain tiedon kulkuun liittyvä, haluamme nyt varmistua, että jokainen seuran jäsen on myös tietoinen omasta tilanteestaan.

Toiveena on, että mahdollisimman monen jäsenyys Lapin Kirjallisuusseurassa jatkuu ja epäselvässä tilanteessa itse kukin tarkistaa jäsenyytensä voimassaolon joko jäsenluettelosta tai ottamalla yhteyttä seuran hallituksen jäseniin. Samassa yhteydessä on hyvä tarkistaa yhteystiedot niin, että postiosoite Lapillista varten on ajantasalla.


Kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan Lapin Kirjallisuusseuran jäsenille sekä toimintaamme seuraaville tahoille onnea ja menestystä vuoden 2019 hankkeisiin.


Toimitaan yhdessä.

Erkki Kaila
Lapin Kirjallisuusseura ry

 

 

 

 

Sanataideohjausta Ounasrinteen koululla

 

  

Maanlaajuisesti on herätty peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon rapistumiseen. Oaj:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan peruskoulunsa päättävien 9. luokkalaisten kykenemättömyydestä selvitä toisen asteen opinnoista heikon luku- ja kirjoitustaitonsa vuoksi. Tämä voi olla jopa yksi syy syrjäytymiseen, koska arjessa tarvittavat äidinkielen perustaidot eivät ole hallussa.

Ounasrinteen koululla kampitetaan tätä haastetta. Tänä syksynä tarjosimme yhdeksi 6. luokkalaisten valinnaisaineeksi äidinkielen kurssin ”Kirjojen kimppuun”. Neljätoista kirjoittajaa ilmoittautui mukaan.

Lokakuussa valinnaiskurssin alkaessa kirjastonhoitajamme Liisa Tastula tuli kertomaan oppilaille kirjallisuuden eri genreistä. Saimme myös vieraaksemme lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas Riina Mattilan. Oppilaat ja Riina keskustelivat kirjailijan työstä. Tunnelma oli mukava ja into oli käsinkosketeltavaa.

Valinnaisaine jatkui marraskuussa kirjoitusleirillä Villa Apukassa. Oppilaat pelmahtivat innosta hihkuen sisään: ”Ihanaa! Jäädään tänne pitämään kotikoulua.”

Aloitimme kirjoittamisen etäännyttämistehtävällä. Tytöt kirjoittivat itsestään kolmannessa persoonassa ujuttaen tekstiin kaksi valhetta. Luimme jutut ääneen arvuutellen kenen jutusta oli kyse ja mitkä asiat olivat valhetta. Tehtävä oli hauska ja innostava.

Illalla kokeilimme vielä yhteisöllistä kirjoittamista runokone.comissa. Koneen luomia runoja muokkaamalla saimme aikaan kelpo lyriikkaa.

 

kuuraantuneet lehdet

kuiskaus synnytti täysikuun

 

jossain kuoren alla

 

siivosit pimeys lumen

kuin

lamppu piirin keskelle

- tallustit peiton alle

 

Edellisillan yhteinen iltasatu takasi hyvät unet ja lauantaina heräsimme harmaaseen, sumuiseen aamuun ajatukset ja mieli kirkkaina. Kokoonnuimme opetustuokioon kuulemaan ohjeita omia kirjoitelmia varten. Innoituksena mukanamme oli kirjoittamisoppaita ja postereita tarinoiden rakentamisen vaiheista.

Tytöt odottivat malttamattomina kirjoitelmiensa kimppuun pääsemistä. Jokainen valitsi itselleen sopivan kirjoitusmuodon, tietokoneella tai käsin kirjoittamisen. Jokainen kirjoitti mieleisessään paikassa, joita Villa Apukassa riitti.

Runon tekemistä kokeilimme tussaamis- ja liimaa-leikkaa-tekniikoilla. Pääkirjastolla saamistamme poistokirjoista ja -lehdistä tytöt tekivät itsestänsä esittelyrunon. Runoilun aikana leirille saapui yllätysvieraamme pop/hiphop-artisti Kake Karisson. Kake paljasti tytöille biisiensä sanoitustapaa. Hän kertoi hyödyntävänsä ajatuskarttaa sanoituksissaan. Tämä tekniikka on auttanut Kakea opiskeluunkin liittyvissä kirjoitustehtävissä. Kake pisti leiriläiset riimittelemään ja tytöt kynäilivätkin oivia räppiriimejä. ”Läksyt pitäis taas vaihteeks tehä, kohta romahtaa tää ilmakehä!” Omia sanoituksia esitettiin innokkaasti.

Valinnaiskurssi jatkuu omien tekstien työstämisellä. Opettajilta saa tarvittaessa apua. Myös oppilaiden toisilleen antama vertaistuki on tärkeää.

Kurssin rahoittamiseen apurahan muodossa on osallistunut SKR:n Lapin rahasto. Apuraha mahdollisti kurssin toteuttamisen ja tulevan kirjan painamisen. Julkaisutilaisuus on keväällä 2019.

Kurssi on osa Ounasrinteen koulun suomen kielen ja kirjallisuuden painotusta.

 

Kirjoittamisterveisin, kurssin pitäjät ja jutun kirjoittajat

 Anne Laukkanen ja Henna Leinonen

Kurssiviikonlopun tunnelmista kertoo myös tämä traileri: https://youtu.be/EJfPzUiJbU8

 

 

Lisätietoja