Tervetuloa Lapin Kirjallisuusseuran sivustolle!

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran jäseneksi voi liittyä hallitukselle osoitetulla hakemuksella osoitteessa: c/o Erkki Kaila, Kiveliötie 2 B, 96500 Rovaniemi, sähköposti: lapinkirjallisuusseura@gmail.com tai täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen

Verkkosivujen ja jäsenlehti Lapillisen lisäksi lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia voit seurata Twitterissä.

Kirjallisuusseura on myös Facebookissa. 

Lue lisää seuran toiminnasta

Sääntömuutos rekisteröity 23.10.2013

 

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lapin Kirjallisuusseura ja sen kotipaikka on Rovaniemi.

 

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kirjallisuuden edistämisestä kiinnostuneiden, kirjailijoiden ja kirjoittajien yhdyssiteenä ja luoda edellytyksiä kirjallisuuden tuottamiseksi ja levittämiseksi.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

- järjestää kirjallisuuteen liittyviä kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ja juhlia,

- harjoittaa tiedotus-, ja julkaisutoimintaa sekä arviointipalvelua,

- tekee yhteistyötä muiden kirjailija-, kirjoittaja- ja kulttuurijärjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla,

- antaa lausuntoja ja tekee esityksiä omaan alaansa liittyvissä asioissa.

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja,

- omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä

- järjestää asianmukaisella tavalla myyjäisiä, arpajaisia.

 

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

5. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

 

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3 – 7 varsinaista jäsentä sekä 3 – 7 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kutsu toimitetaan myös hallituksen varajäsenille, joilla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin osallistumis- ja puhevallalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

 

8. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

 

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

 

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

 

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

 

 

 

Vuoden toinen Lapillinen on postitettu jäsenille 

Linkki  lehteen (huom. iso pdf-tiedosto, 5 Mb) 

Lehden loistavasta kuvituksesta kiitämme muoniolaista taiteilijaa Hilkka Ukkolaa, jonka näyttely on parhaillaan Rovaniemellä Korundissa. Kansikuvaksi valitsimme monotypian nimeltä "Sininen lootus".

Numero 35 on 28-sivuinen lukupaketti, joka sisältää mm. 90 vuotta täyttäneen Veikko Haakanan haastattelun, juttua Rovaniemellä 10.10. järjestetyn kirjallisuusillan annista, kirja-arvioita ja tapahtumailmoituksia ja tietenkin jäsenten tekstejä ja runoja. 

Huom! Seuraava Lapillinen ilmestyy poikkeuksellisesti jo huhtikuussa 2014 ja aineiston viimeinen jättöpäivä on 10.3. 

 

Painovirhepaholainen iski ja vei kolme riviä Leena Pyhäluodon runosta sivulta 8. Alla runo kokonaisuudessaan. Pahoittelemme tapahtunutta!

 

Jäljet yöttömän yön

Minulla on valkoinen takki ja harsolakki
siniset kumihanskat ja saappaat.
Heilutan valopöydällä pitkää puukkoa
vilkaisen punatukkaani,
palkeenkieli hanskassa
merkki hutiloinnista.

Näkymätön palo velloo sisälläni
palvomme yöttömänyön valoa
minä ja punatukka.

Syksyn saapuessa
mieleeni syöpyvät
retket yöttömän yön.
Kesätyö päättyy
pian meri jäätyy
pois matkustaa täytyy
kipu sisälläni yltyy
punatukkaani en enää nää.

Jää sormiini puukon jäljet
sydämeeni ensirakkauden arvet.

 

 

SISÄLTÖ

Linkki lehteen (huom. iso pdf-tiedosto, 6,3 Mb)

Pääkirjoitus, Katja Rakkolainen, Taiteen edistämiskeskus, Lapin toimipiste

Onko lappilaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta? Anita Myllykoski
Saamelaissatuja koululaislukijan silmin, Miia Angeria 
Kolme lastenkirjaa Ritva Kokkolalta, Raili Ilola
Miljoonapainosten Pirkko-Liisa Perttula (Tiitinen)
Yhden miehen kirjavalmistamo, omakustantaja Valde Aho
Heinätonttu, Eero Yliniemi

Runoja ja aforismeja, Kristiina Mathlein, Jorma Laitinen, Maarit Alatossava, Marja-Leena Vierelä, Saara Heikkinen


Markku Kokkola: Vain?, Anna Kyrö
Tommi Parkko: Runouden ilmiöitä, Anita Myllykoski
Pauliina Vanhatalo:Korvaamaton ja Veera Vaahtera: Onnellisesti eksyksissä ja Rakkautta, vahingossa, Anita Myllykoski
Komsiopallo, Raili Ilola
Martti Väisänen: Tervaskiehiset, Jorma Koski
Ilkka T.Kuusela: Lintukoto 2030 eli Elias Kukkulan viimeiset päivät, Arja Vasama
Kirjoittajaryhmä Rinki 40 vuotta, Toini Marjamaa

Hämeenlinnan talvipäiviltä poimittua, Eija Miranda Silventoinen
Novelli palasi Rovaniemelle, Rovaniemen novellitapahtuman tunnelmista
RunoRajaton valtaa Tornion, Sinikka Lappeteläinen

Hienosta kuvituksesta kiitämme torniolaista taitelija Kari Vaaraa!

Vuoden 2012 toinen Lapillinen, numero 33, on kopsahtanut jäsenten postiluukuista neljä sivua edellisnumeroa  pulskempana. Lehteen tarjotuista jutuista oli runsaudenpulaa, eikä toimituskunta mitenkään saanut edes sivumäärää kasvattamalla kaikkea mahtumaan mukaan. Lapillisessa on tuttuun tapaan jäsenistön juttuja ja runoja, ajankohtaista lappilaista kirjallisuusasiaa ja tietysti kirja-arvioita ja -esittelyjä. Kiehtovasta kuvituksesta saamme kiittää torniolaissyntyistä taiteilijaa Jouko Alapartasta.

 

Sisältö

  • Pääkirjoitus: Näkyykö Lapin kirjallisuus?
  • Sompion viimeinen lentojätkä
  • Jotain enemmän
  • Eipä tullut ikävä "Lintukoiraa" lukiessa
  • Ihmiskohtaloita Perämeren pohjukassa
  • Kahden kerroksen väkeä
  • Sotaromaani Suursaaren taistelusta
  • Sotamies Tarrimaan tarina
  • Hullu
  • Hilja Mörsäri, "sivulauseiden anarkisti"
  • Lupauksia paremmasta
  • Rinkiläiset ovat enemmän
  • Barentsin messujen kirjailijavieraita
  • Omakustanteinen e-kirja - Postrahavasta
  • Herätyskello
  • Runoja
  • Lapin kirjallisuuden Lappi-osasto
  • Tapahtumia
  • Novelli palaa!
  • Lapin Kirjallisuusseuran arviointipalvelu

Lapillinen 32 1/2012 sisältö

Lapillinen numero 32 on ilmestynyt. Tällä kertaa kuvituksena on inarilaisen luontokuvaajan, seuran jäsenen Pertti Turusen kasvi- ja eläinkuvia. Ellet ole jäsen, voit kysellä Lapissa lehteä paikallisesta kirjastosta. Jäsenet saavat lehtensä postitse, jos osoite on oikein. Muista siis ilmoittaa aina osoitteenmuutoksesta!

Sisältö  

•  Pääkirjoitus

•  Ystävyydellä Sepolle

•  Kirjoittamisen eheyttävä keskeneräisyys

•  Palkittu omakustannekirjailija

•  Oodi Anneli Laineelle ja Vasikkahaikaralle

•  Jekke-Hannun merkki

•  Lintu sininen

•  Nuoruuden loppu

•  Syreenit

•  Hunteerauksia

•  Prosaistien veijaritarina

•  Tiheitä ajatuksia

•  Kristallinen kuva

•  Runolla on oma kompassi

•  Runoja

•  Kajaanin Talvipäivillä

•  Sole meille mikhään

•  Elämää näyttämöllä

Lisätietoja