Maaliskuu 2019

Kesäkuun kirjoittajakurssilla on parin vuoden tauon jälkeen taas myös elokuvakäsikirjoittamisen ryhmä. Jussi Hiltunen on kirjallisuusseuran kurssiohjaajana uusi, mutta töistään monelle tuttu. Hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa pitkä elokuva ”Armoton maa” tuli vastikään televisiosta ja on tätä kirjoittaessani edelleen Areenassa katsottavissa. Hiltunen asuu ja tekee töitä Rovaniemeltä, josta on kotoisin. Hän päätti jo varhain, että haluaa pysyä Lapissa, eikä lähde ”juoksemaan ympäri maailmaa” toteuttaakseen unelmaansa:

” Ajattelin aina, ettei voi olla väliä missä asun voidakseni tehdä elokuvia. Elokuvan voi tehdä missä vain! En osaa arvioida kuinka paljon vaikeampaa tai helpompaa on ollut edetä elokuvantekijänä fyysisen sijaintini takia, mutta muistan päivän, jolloin sain valmiiksi ensimmäisen käsikirjoitukseni, jonka Suomen Elokuvasäätiö rahoitti elokuvaksi. Ketään ei haitannut, että asun Rovaniemellä, päinvastoin, helsinkiläiset tuottajat ja rahoittajat pitivät sitä jopa virkistävänä.”

Hiltunen myöntää, että verkostoituminen on alalla tärkeää ja se onnistuu luonnollisesti parhaiten siellä, missä muut alan tekijät ovat. Hänen mielestään kuitenkin asuinpaikkaa tärkeämpää on aito halu käsikirjoittaa.

”Oman kokemukseni mukaan pitkäjänteisyys on valttia sille, joka haluaa saada valmiiksi elokuvakäsikirjoituksen, pitkän tai lyhyen.”

Hiltunen työskentelee sekä elokuvaohjaajana että käsikirjoittajana. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajana Sorjonen (Bordertown) -televisiosarjan kolmannen kauden tuotannossa, jota kuvataan parhaillaan Etelä-Suomessa. Aikaisempia töitä ovat mainitun Armottoman maan (2017) lisäksi lukuiset lyhytelokuvat, joista tunnetuin lienee Hiljainen viikko (2012). Se kertoo Rovaniemen vuoden 2008 ampumavälikohtauksesta.

Hiltunen innostui elokuvien tekemisestä jo ala-asteella, kuudesluokkalaisena:

” Sain puoliksi sattumalta kokeilla videokuvaamista, ja se iski välittömästi niin vahvasti, etten oikeastaan muuta halunnut enää tehdäkään. Varmaan jo silloin päätin, että minusta tulee elokuvaohjaaja. Ensimmäinen elokuva, jonka tein, oli koulun liikuntasalissa tehty toimintaelokuva saman luokan poikien ja tyttöjen kanssa. Kuvasimme sitä viikon ajan aina koulupäivien jälkeen ja valmis teos taisi olla n. 12 minuuttia pitkä. Sen ensi-ilta järjestettiin talvipakkasilla koulun edestä, videokameran nestekidenäytöltä siten että me kaikki, jotka olimme olleet elokuvaa tekemässä, seurasimme valmista teosta siitä pieneltä muutaman tuuman näytöltä. Kokemus on jäänyt mieleen ;)”

Hiltunen kertoo pitävänsä itseään enemmän ohjaajana kuin käsikirjoittajana, mutta nauttivansa myös käsikirjoittamisesta. Hänellä on tälläkin hetkellä kaksi pitkän elokuvan käsikirjoitusta työn alla. Hän on myös käsikirjoittanut suurimman osan omista elokuvistaan. Hiltusella ei ole varsinaista käsikirjoittajan tai ohjaajan koulutusta vaan hän on itseoppinut. Hän opiskeli sittemmin Lapin ammattikorkeakoulun kanssa yhdistetyssä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa viestintää. KTAMK ei ollut varsinainen elokuvakoulu, vaikka siellä oli muutamia elokuvantekoon liittyviä kursseja.

”Uskon että elokuvien tekemistä, niin kirjoittamista kuin ohjaamista, oppii parhaiten kirjoittamalla ja ohjaamalla. Hyötyä on myös siitä, että on kiinnostunut elokuvista koska elokuvia katsomalla voi oppia paljon niiden rakenteesta, tyylilajeista, hahmojen kehityksestä sekä rytmistä.”

Kesäkuun kurssille Hiltunen kannustaa heitä, jotka haluavat oppia perusasioita elokuvakäsikirjoittamisesta. Aiempaa kokemusta ei tarvitse olla.

”Aloitamme perusteista; mitkä ovat käsikirjoittamisen välivaiheet - synopsis, treatment, työsuunnitelma - ja kuinka niitä käytetään hyväksi varsinaisen käsikirjoituksen työstämisessä. Työskentelemme paljon esimerkkien kautta, luemme elokuvien käsikirjoituksia, katsomme elokuvia ja mietimme niiden kautta tarinoiden rakennetta, henkilöhahmoja, rytmiä ja käännekohtia."

Ja kun kyseessä on kirjoittajakurssi niin tietenkin viikon aikana on myös kirjoitustehtäviä!

Jussi Hiltusta haastatteli Arja Vasama