Pääkirjoitukset

{jcomments off}{jcomments on} 

Suomen Kirjailijaliitto – kielen ja kirjallisuuden asialla

  

Tamperelainen kirjailija Jyrki Vainonen toimii ensimmäistä kolmivuotiskauttaan Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana, ja tehtävä tuo hänet huhtikuussa Rovaniemelle, Pohjois-Suomen kirjailijapäiville. On sopiva hetki esitellä lyhyesti sekä puheenjohtajaa että hänen johtamaansa järjestöä.

Suomen Kirjailijaliitto on kirjailijoiden edunvalvontajärjestö ja ”ammattiliitto”, joka on ajanut kirjailijoiden asiaa jo vuodesta 1897. Ennen Vainosta liittoa on johtanut moni tuttu nimi, esimerkiksi Eino Leino ja viimeisimpänä Tuula-Liina Varis.

Kirjailijaliiton puheenjohtajuus on Vainosen mielestä suurin kunnianosoitus jonka kirjailija voi saada ja hän kertoo arvostavansa valintaansa suuresti. 

Liitto perustettiin turvaamaan kirjailijoiden toimeentuloa ja suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden säilymistä ja kehittymistä. Päätavoitteet ovat pysyneet samoina. 

 – Kukapa tekisi paremmin työtä kielen puolesta kuin kirjailijat, kielenkäytön ammattilaiset? Vainonen kysyy. 

Suomen Kirjailijaliitossa on tällä hetkellä 745 jäsentä. Jäsenhakemuksia tulee vuosittain 40–60, ja niistä hyväksytään vajaa kaksi kolmasosaa. Jäseneksi pääsy edellyttää vähintään kahta kielellisesti ja sisällöllisesti riittävän hyvää julkaisua. Omakustantaja on samalla viivalla kuin muutkin.

Puheenjohtajan työajasta kuluu merkittävä osa lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun, ja keskusteluihin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Viime aikoina huolta ovat herättäneet tekijänoikeudet.

 – Periaatteena pitää olla, että kirjailijalle kuuluu palkka tehdystä työstä siinä kuin muillekin, Vainonen sanoo tiukasti. – Kirjailijan ammatti on edelleen hyvin arvostettu. Ihmiset pitävät sitä tärkeänä työnä, mutta arvostus ei heijastu toimeentuloon. 

Harva suomalainen kirjailija elää kaunokirjallisella työllään. Useimmat kirjoittavat palkkatyön ohessa. Niin Vainonenkin, joka tunnetaan suomentajana ja luovan kirjoittamisen opettajana. 

Onneksi suomalainen apurahajärjestelmä mahdollistaa välillä keskittymisen päätoimisesti kirjoittamiseen. Taide-elämälle apurahajärjestelmä on välttämätön.

Kustannuskentän ja kirja-alan myllerrykset vaikuttavat kirjailijan asemaan. Liiton lakimies on perehtynyt neuvomaan kustannussopimuksen solmimiseen liittyvissä asioissa. Häneltä voivat kysyä neuvoa muutkin kuin liiton jäsenet.

Kirjailijaliiton pysyvien huolenaiheiden lisäksi jokainen puheenjohtaja pyrkii nostamaan esille jotakin itselleen tärkeää asiaa. Jyrki Vainosen sydäntä lähellä on vähälevikkisen kirjallisuuden asema.

– Yleisön on hankala kiinnostua kirjoista, joita ei näe missään, joista ei puhuta, ja joita ei markkinoida. On kulttuuripoliittinen ongelma, jos maan kirjallisen kentän laajuus ja rikkaus jää pimentoon.

 Vainosen esikoisteos oli vuonna 1999 ilmestynyt novellikokoelma Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita. Hänen tuotantonsa käsittää novellikokoelmien lisäksi romaaneja, esseekokoelmia ja kuunnelmia.

– Monipuolinen tekeminen pitää ihmisen hengissä, toteaa surrealistiksi mainittu kirjailija. 

 Koska puheenjohtajan tehtävät ja matkustaminen tekevät ajankäytöstä pirstaleista, on omaan työhön keskittyminen vaikeaa. Vastikään ilmestynyttä satiirista keittokirjaa Naulankantakeitto ja muuta juustohöylättyä hengenravintoa Vainonen hämmenteli viisi vuotta. Syksyllä julkaistu kokoelma W.B. Yeatsin runoja oli myös pitkään työn alla. 

Vainonen ei ehdi nykyisin paljon opettamaan, mutta ilahtuu aina nähdessään liiton jäsenhakemuksissa vanhoilta kursseilta tuttuja nimiä. 

Kirjailijaliiton yhteistyö kirjoittajayhdistysten kanssa on hänen mielestään tärkeää ja puheenjohtajan on hyvä tuntea harrastajakenttää. Harrastajien joukosta nousevat tulevat kirjailijat. 

 Mitä kirjailijaliiton puheenjohtaja haluaa sanoa lappilaisille harrastajakirjoittajille jotka haluavat kehittyä kirjoittajina?

– Heitän tähän vähän kryptisen aforismin: Jos ihmisellä on kunnianhimoa ammattilaiskirjailijaksi, hänen on hyvä oppia niin nöyräksi, että oppii olemaan nöyristelemättä. Tällä tarkoitan sitä, että kirjailijaksi päätyvän reitin ajan henkilö on muiden ihmisten mielipiteiden armoilla, kustannuspäätöksistä kritiikkeihin, apurahoihin ja palkintoihin. Hyvälle kirjalle ei kuitenkaan ole objektiivisia mittareita. Tärkeintä on löytää oma äänensä ja uskoa siihen.

 

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Kuva: Marjaana Malkamäki.
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Kuva: Marjaana Malkamäki.

 

Arja Vasama

 

{jcomments off}{jcomments on} 

Moni Lapin Kirjallisuusseuran jäsen suunnittelee omakustanteen tekemistä. Joskus korostetaan rajaa ”oikeiden” kirjojen ja omakustanteiden välillä, eikä omakustanteita aina arvosteta, mutta tiesitkö että esimerkiksi Ernest Hemingway ja Margaret Atwoodkin julkaisivat uransa alussa omakustanteita?

Omakustanteille on omia kirjallisuuskilpailuja. Taivalkosken Päätalo-instituutissa palkitaan omakustanteita vuosittain Möllärimestari-kilpailun eri sarjoissa. Saksalainen BoD on tuonut omakustanteille järjestämänsä Indiebooks Awards -kilpailun myös Suomeen. On kirjailijoita, jotka ovat aiemmin julkaisseet kustannustalossa, mutta nyt syystä tai toisesta kustantavat kirjansa itse. Omakustanteen tekeminen on nykyään helpompaa kuin ehkä koskaan.

Kirjoja on e-kirjasta kovakantisiin, mutta kaikkiin niihin pätevät eräät hyväksi havaitut säännöt siitä millainen on hyvä kirja. Kun omakustantajan on itse vastattava kaikesta siitä mistä kustannustalo vastaa, ei ole ihme, jos jotakin jää hoitamatta. Se on tietenkin harmi, sillä kirja on aina tekijälleen merkittävä voimanponnistus ja jokainen kirja ainutlaatuinen työ.

Lapin Kirjallisuusseura haluaa auttaa omakustantajia ja järjestää koulutusta lappilaisten omakustantajien tueksi. Jo 11 kirjaa julkaissut Tero Ronkainen kertoo maaliskuussa Rovaniemellä kaikille avoimessa tilaisuudessa Kantapään kautta kuinka omakustanne kannattaa suunnitella ja toteuttaa, että lopputuloksesta tulisi mahdollisimman hyvä. Luento keskittyy siihen, kuinka käsikirjoituksesta syntyy julkaisu ja kirjan valmistamisen teknisiin kysymyksiin.

Kun sinulla on valmis käsikirjoitus, on tärkeä osa työstä vielä tekemättä. Kansilla, fontilla, jopa takakansitekstillä on vaikutuksensa siihen, kuinka kirja löytää lukijoita. Entä mikä se ISBN-numero on? kuinka ostajat ja mm. kirjastot saisivat tiedon että tällainen kirja on nyt ilmestynyt ja sitä voisi peräti ostaa? Omakustannetta suunnittelevalla on edessään monta pulmaa ennen kuin painotuore kirja on signeerausta vailla.

Omakustantajille tarjotaan maksullisia palveluita, mutta varsinkin ensikertalaisen on vaikea tietää miten vertailla niitä ja mihin kiinnittää huomiota. Omakustanteen vaihtoehdoksi tarjotaan palvelukustanteita tai puolikustanteita ja kirjoittajalle voi olla epäselvää, mihin hän sitoutuu ja mitä joutuu itse maksamaan. Näistä kysymyksistä kannattaa tulla kyselemään ja keskustelemaan lauantaina 19.3.2016 klo 11.30 – 13.00 Rovaniemen pääkirjaston alakerran kokoushuoneeseen. Lisätietoja tilaisuudesta Katja Rakkolainen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Maksuttoman luento-osuuden jälkeen Ronkainen ja Tuula Saraniemi paneutuvat antamaan henkilökohtaista ohjausta neljälle kirjoittajalle. Äidinkielenopettaja Saraniemi on toiminut vuosikausia seuran arviointipalvelussa ja auttanut useita kirjoittajia työstämään käsikirjoituksesta valmista julkaisua. Tämä osuus on maksullinen ja iltapäivän aikana on vain neljä puolen tunnin ohjausaikaa, jotka kaikki on jo varattu.

Lapin Kirjallisuusseura julkaisi 2000-luvun alussa Pienen kustannusoppaan kirjoittajien avuksi. Kirjanen on tiedoiltaan vanhentunut eikä sitä ole enää saatavilla. Verkosta on tilattavissa hyvä tietopaketti, Heikki Savolan Omakustantajan perusopas (Lukutoukan kirjakauppa 2014). Taija Tuomisen oppaassa Minusta tulee kirjailija (KVS-kirjat 2013) on myös arvokasta tietoa aloittelevalle kirjailijalle mm. kustannusmaailman muutoksista.

 

Lapin Kirjallisuusseuran tärkein tapahtuma tänä keväänä on tietenkin seuran 20-vuotisjuhla lauantaina 23.4.2016. Lisätietoa ja ilmoittautumisohje LINKKI.

Ilmoittaudu juhlaan 17.3.2016 mennessä! HUOM! ilmoitusaikaa on jatkettu 4.4. saakka!

Samana viikonloppuna järjestetään Rovaniemellä Pohjois-Suomen Kirjailijapäivät, joilla riittää kirjallista ohjelmaa.

Tavataan huhtikuussa Rovaniemellä!

 

Arja Vasama

 

 

Runopolkuja

 

Kittilän lumilla kirjastoautossa on lämpöä ja tunnelmaa. Kirjastoautonkuljettaja Jouni Heino osaa tien ja tuntee asiakkaansa. – Tässä on tämä kirja jota kyselit viime kerralla lainataksesi. – Ai. Niinpäs taisin kyselläkin..

Runokohtaaminen -kiertue vierailee talven mittaan kirjastoauton eri reiteillä Kittilässä. Laajalla alueella kilometrejä kirjoille piisaa – noin 1600. Runoilija-kirjailija kulkee kyydissä muutaman viikon välein esitellen runohyllyä, lukee runon, tapaa ihmisiä ja hakee tunturilappilaisia kirjoittajia tulevaa runopolkua varten.

Kirjoittajia haetaan ensi kesäksi suunniteltavalle Runopolulle. Kirjaston lisäksi järjestelyissä on mukana Kittilän kulttuuritoimi. Tekstit voivat olla lyhyitä tarinoita, mietelauseita tai runoja. Kaikkia näitä voi tarjota myös yhdessä. Kirjoittajalla ei tarvitse olla aikaisempaa julkaisuhistoriaa. Kultakin kirjoittajalta Runopolulle ripustetaan 15 tekstitaulua. Kokonaisuudessa töiden määräksi on hahmoteltu 20–30 tekstitaulua.

Runotaulujen aiheena on laveasti Luonto ja kevein ja luontoon sopivin taulu on teksti valkoisella paperilla sään kestäväksi laminoituna. Teokset ripustetaan puihin, kallioihin ja kantoihin. Itse luonto on se maisema. Teksti toimii ikään kuin kulkijan eli lukijan keskustelukaverina.

Paikka jossa kuljetaan. Runopolku hakee paikkaa kunnan alueelta aina vuodeksi kerrallaan. Kyliltä ja kylien lähistöiltä paikkaa jossa kuljetaan. Etsitään maastoreittiä  koko polkua tai osaa siitä. Taulut ripustetaan noin kilometrin alalle ja korjataan vuoden päästä pois.

Vastaavaa olen aikaisemmin tehnyt Pohjois-Karjalassa. Parisenkymmentä vuotta eli 90-luvun alusta vaihtelevalla menestyksellä. Joku on jopa kertonut saaneensa vielä suuremman kuin luontoelämyksen luettuaan runon keskellä luontoa. Toisinpäin maalaten maisemaa, esitelläkseni itseni subjektiivisesti, luettelen runokirjatuotantoni (8 kpl) - ilmestymisvuodet - ja niiden aihe - sanalla sanoen luontoympäristön:

Teurastamokyyhky – 1995 – verinen työ kontra nuorten avioliitto;
Kissa Metsäläinen – 2000 – eronneen miehen korpivuosi kissan kanssa;
Erakon perhe – 2006 – mies ja erotetut lapset;
Lastenvaunut pääkaupungissa – 2008 – potra isä ja kuuron kaupungin hälinä;
Rantalaisia – 2008 – lähteminen ja saapuminen;
Rukoushuoneen portinvartija – 2011 – tila vie, talo täyttää;
Lapsen teko – 2012 – mitä mies?;
Hauki latvavesien banaani – 2014 – kotomaan eksotiikka.

 

 

Kirjoittaja on Kittilässä asuva runoilija-kirjailija Tapani Tavi Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juhlavuosi 2016

 

Lapin Kirjallisuusseuralla on edessään juhlavuosi. Keväällä 1996 kokoontui Rovaniemellä innokas joukko kirjallisuuden ystäviä ja perusti seuran, jonka tavoitteena oli yhdistää kirjallisuuden ammattilaisia, harrastajia, kirjastoväkeä ja kriitikoita. Silloiset toimijat pitkäaikaisen puheenjohtajan Alli Listeen johdolla olivat laajakatseisia ja kaukaa viisaita. He ideoivat ja kehittivät kirjallisuustapahtumia kuten Sodankylän kirjoittajakurssin ja Tekijöiden päivän, joiden konsepti kantaa edelleen.

Juhlimme seuran 20-vuotista taivalta Pohjois-Suomen kirjailijapäivien yhteydessä lauantaina 23.4.2016 Rovaniemellä. Juhlapuhujaksi on lupautunut teatteriohjaaja Juha Hurme. Juhlassa on mukana varmasti monia jäseniä, jotka ovat olleet aktiivisesti seuran toiminnassa alusta lähtien. Siitä heille lämmin kiitos jo tässä vaiheessa!

Merkkipäivän kunniaksi julkaisemme juhlajulkaisun, jossa tuomme esiin seuran toimintaa ja vaikutusta lappilaiseen kirjallisuuteen. Toivomme voivamme julkaista myös runsaasti seuran jäsenten kokemuksia ja tuokiokuvia vuosien varrelta.

Pohjois-Suomen kirjailijapäivien ohjelmistoa on valmisteltu koko syksyn ajan yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin aluetoimipisteen kanssa. Luvassa on mielenkiintoisia paneeleita ja puheenvuoroja päivien teemasta Kapinalliset rivit. Rovaniemelle 22.-24.4. ovat tulossa muun muassa kirjailijat Anu Ojala, Mikko-Pekka Heikkinen ja Siri Kolu. Kirjailijapäivien blogista voit lukea sisältötyöryhmän jäsenten ajatuksia päivien teemasta. Ohjelma julkistetaan tammikuun aikana.

Seuran toiminnan pyörittämiseen tarvitaan aktiivisten talkoolaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi merkittävää taloudellista tukea. Esimerkiksi Opetusministeriön tuen turvien palkkasimme marraskuun 2015 alusta osa-aikaisen tuottajan puoleksi vuodeksi. Tuen avulla pystymme tarjoamaan jäsenillemme arviointipalvelua täydentävää mentorointikoulutusta, jossa keskitytään kirjan kustantamiseen, taittamiseen ja painatukseen. Ajankohta maalis-huhtikuu.

Kesäkuun alun Sodankylän kirjoittajakurssille ilmoittautuminen alkaa olla myös ajankohtaista. Kursseille on odotettavissa viitisenkymmentä kirjoittajaa edellisen vuoden tapaan. Seuralla on ollut onni saada ohjaajiksi maamme eturivin kouluttajia kuten kirjoittajakouluttaja Taija Tuominen, teatteriohjaaja Juha Hurme ja kirjailija Siri Kolu. Kiitos kurssien onnistumisesta kuuluu myös monivuotiselle yhteistyökumppanillemme Revontuli-Opistolle, joka on vastaa käytännön järjestelyistä.

Luvassa on toiminnan täyteinen vuosi. Tavoitteenamme on edelleen yhdistää lappilaista kirjallisuusväkeä yhteisen toiminnan ääreen ja tarjota innostavia kokemuksia sekä kohtaamisia. Tavoitteena on myös luoda uudenlaisia toimintatapoja, joiden avulla pystymme entistä paremmin edistämään lappilaisen kirjallisuuden ja kirjailijoiden näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä.

 

Toivotan seuran jäsenille ja ystävillemme iloista juhlavuotta 2016!

 

Eija Miranda Silventoinen

Puheenjohtaja