{jcomments off}{jcomments on} 

Suomen Kirjailijaliitto – kielen ja kirjallisuuden asialla

  

Tamperelainen kirjailija Jyrki Vainonen toimii ensimmäistä kolmivuotiskauttaan Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana, ja tehtävä tuo hänet huhtikuussa Rovaniemelle, Pohjois-Suomen kirjailijapäiville. On sopiva hetki esitellä lyhyesti sekä puheenjohtajaa että hänen johtamaansa järjestöä.

Suomen Kirjailijaliitto on kirjailijoiden edunvalvontajärjestö ja ”ammattiliitto”, joka on ajanut kirjailijoiden asiaa jo vuodesta 1897. Ennen Vainosta liittoa on johtanut moni tuttu nimi, esimerkiksi Eino Leino ja viimeisimpänä Tuula-Liina Varis.

Kirjailijaliiton puheenjohtajuus on Vainosen mielestä suurin kunnianosoitus jonka kirjailija voi saada ja hän kertoo arvostavansa valintaansa suuresti. 

Liitto perustettiin turvaamaan kirjailijoiden toimeentuloa ja suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden säilymistä ja kehittymistä. Päätavoitteet ovat pysyneet samoina. 

 – Kukapa tekisi paremmin työtä kielen puolesta kuin kirjailijat, kielenkäytön ammattilaiset? Vainonen kysyy. 

Suomen Kirjailijaliitossa on tällä hetkellä 745 jäsentä. Jäsenhakemuksia tulee vuosittain 40–60, ja niistä hyväksytään vajaa kaksi kolmasosaa. Jäseneksi pääsy edellyttää vähintään kahta kielellisesti ja sisällöllisesti riittävän hyvää julkaisua. Omakustantaja on samalla viivalla kuin muutkin.

Puheenjohtajan työajasta kuluu merkittävä osa lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun, ja keskusteluihin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Viime aikoina huolta ovat herättäneet tekijänoikeudet.

 – Periaatteena pitää olla, että kirjailijalle kuuluu palkka tehdystä työstä siinä kuin muillekin, Vainonen sanoo tiukasti. – Kirjailijan ammatti on edelleen hyvin arvostettu. Ihmiset pitävät sitä tärkeänä työnä, mutta arvostus ei heijastu toimeentuloon. 

Harva suomalainen kirjailija elää kaunokirjallisella työllään. Useimmat kirjoittavat palkkatyön ohessa. Niin Vainonenkin, joka tunnetaan suomentajana ja luovan kirjoittamisen opettajana. 

Onneksi suomalainen apurahajärjestelmä mahdollistaa välillä keskittymisen päätoimisesti kirjoittamiseen. Taide-elämälle apurahajärjestelmä on välttämätön.

Kustannuskentän ja kirja-alan myllerrykset vaikuttavat kirjailijan asemaan. Liiton lakimies on perehtynyt neuvomaan kustannussopimuksen solmimiseen liittyvissä asioissa. Häneltä voivat kysyä neuvoa muutkin kuin liiton jäsenet.

Kirjailijaliiton pysyvien huolenaiheiden lisäksi jokainen puheenjohtaja pyrkii nostamaan esille jotakin itselleen tärkeää asiaa. Jyrki Vainosen sydäntä lähellä on vähälevikkisen kirjallisuuden asema.

– Yleisön on hankala kiinnostua kirjoista, joita ei näe missään, joista ei puhuta, ja joita ei markkinoida. On kulttuuripoliittinen ongelma, jos maan kirjallisen kentän laajuus ja rikkaus jää pimentoon.

 Vainosen esikoisteos oli vuonna 1999 ilmestynyt novellikokoelma Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita. Hänen tuotantonsa käsittää novellikokoelmien lisäksi romaaneja, esseekokoelmia ja kuunnelmia.

– Monipuolinen tekeminen pitää ihmisen hengissä, toteaa surrealistiksi mainittu kirjailija. 

 Koska puheenjohtajan tehtävät ja matkustaminen tekevät ajankäytöstä pirstaleista, on omaan työhön keskittyminen vaikeaa. Vastikään ilmestynyttä satiirista keittokirjaa Naulankantakeitto ja muuta juustohöylättyä hengenravintoa Vainonen hämmenteli viisi vuotta. Syksyllä julkaistu kokoelma W.B. Yeatsin runoja oli myös pitkään työn alla. 

Vainonen ei ehdi nykyisin paljon opettamaan, mutta ilahtuu aina nähdessään liiton jäsenhakemuksissa vanhoilta kursseilta tuttuja nimiä. 

Kirjailijaliiton yhteistyö kirjoittajayhdistysten kanssa on hänen mielestään tärkeää ja puheenjohtajan on hyvä tuntea harrastajakenttää. Harrastajien joukosta nousevat tulevat kirjailijat. 

 Mitä kirjailijaliiton puheenjohtaja haluaa sanoa lappilaisille harrastajakirjoittajille jotka haluavat kehittyä kirjoittajina?

– Heitän tähän vähän kryptisen aforismin: Jos ihmisellä on kunnianhimoa ammattilaiskirjailijaksi, hänen on hyvä oppia niin nöyräksi, että oppii olemaan nöyristelemättä. Tällä tarkoitan sitä, että kirjailijaksi päätyvän reitin ajan henkilö on muiden ihmisten mielipiteiden armoilla, kustannuspäätöksistä kritiikkeihin, apurahoihin ja palkintoihin. Hyvälle kirjalle ei kuitenkaan ole objektiivisia mittareita. Tärkeintä on löytää oma äänensä ja uskoa siihen.

 

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Kuva: Marjaana Malkamäki.
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Kuva: Marjaana Malkamäki.

 

Arja Vasama