Laulujoutsenten elämää pohjoisessa 

 

On laulujoutsenella mustakeltainen nokka
ja yllä puku valkohöyhenten
Se ui ylväästi lahden poukamassa,
aina ryhdikkäänä soutaen


Mutta ei kulje joutsen yksinään,
vaan on sillä kumppani rinnalla
Ne tekevät yhdessä pitkää matkaa
koko elämän mitalla


Toinen hautoo kevään tullen,
toisen vartioidessa yhdessä rakennettua pesää
Ja sitten ne uivat poikasten kanssa peräkanaa,
viettäen näin vesilintujen kesää


Vaan syystalvella järvi jäätyy
ja muuttomatkalle vie tie jokaisen joutsenen
Silloin kaikki aurassa lentää sulaan veteen,
usein Itämerelle eteläisen


Kun kevät aurinko paistaa pohjoisessa jälleen
palaa samat linnut luokse Suomen vesien
Nyt harmaasulkaiset ovat kasvaneet isoiksi,
joten ne pois pitää toitottaa kahden valkosulkaisen


Jo mielii pari taas uutta perheenlisäystä,
sitä alkavat yhdessä hommaamaan
Näiden kahden elämässä
alkaa jälleen uusi elämä rullaamaan


Ja harmaasulat ovat parvessa pellolla,
muodostaen yhdessä uljaan joutsennuorison
Minä seuraan joutsenten elämää järvellä
aina ihmetellen ja hiljaa ihaillen

 

Eija Junno-Pihlainen